Hallitusneuvottelijat: Suomi pysyy sotilasliittojen ulkopuolella

Linjauksen mukaan Suomi toteuttaa kuitenkin käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. 

– Hallitus ottaa huomioon, että erityisesti Ukrainan kriisin seurauksena turvallisuustilanne Euroopassa ja Itämerellä on heikentynyt. Me harjoitamme aktiivista ulkopolitiikkaa, vahvistetaan puolustuskykyä, tiivistetään kansainvälistä turvallisuus.- ja puolustusyhteistyötä, Juha Sipilä (kesk.) totesi tiedotustilaisuudessa. 

Halltiusneuvottelijoiden mukaan Nato-kysymyksessä palataan periaatteessa vuoden 2007 kirjaukseen. 

– Muutos on se, että palasimme Nato-keskustelussa siihen optioon, joka asetettiin vuonna 2007. Kaiken kaikkiaan olen hyvin tyytyväinen tähän, Naton kannattajaksi tunnustautuva, kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb kommentoi. 

– Hallitus toteuttaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon, jossa arvioidaan Nato-jäsenyyden vaikutukset Suomelle, vahvisti taas Sipilä. 

– Tässä olennaista on tietenkin se, että teemme selonteot ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, että puolustuspolitiikasta, perusuomalaisten Timo Soini sanoi.

Linjauksen mukaan puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa tullaan tiivistämään. Lisäksi uusiin uhkiin kiinnitetään huomiota.

– Keskitymme hybridivaikuttamiseen, kyberhyökkäyksiin ja niin edes päin. Nämä otetaan huomioon. Meillä on myös uudistamistarpeita ulkomaantiedustelussa ja ulkoliikennetiedustelussa.

Suomen puolustuksen uskottavuudesta halutaan huolehtia kaikissa oloissa. Sen vuoksi tuleva hallitus korottaa puolustusmäärärahoja parlamentaarisen selvitysryhmän raportin esityksen mukaisesti.  

Hallitus myös päättää Merivoimien taistelualuskaluston suorituskyvyn korvaamisesta ja käynnistää Ilmavoimien Hornet-hävittäjäkaluston uusimisen. Kertausharjoituksiakin luvataan toteuttaa riittävä määrä.

Sipilän mukaan jatkossakin Suomi ottaa osaa kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin.