Suomessa on ensi kertaa tekeillä hallituksen liikuntapoliittinen selonteko, eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho kertoi MTV Sportille Pyeongchangin olympialaissa perjantaina.
Suomen joukkue on saavuttanut Pyeongchangin kisoissa tähän mennessä neljä pronssimitalia, mikä on ollut auttamatta pettymys. Menestyksen tai menestymättömyyden kohdalla huomio siirtyy usein rahasummiin, jotka virtaavat suomalaiseen liikuntaan ja huippu-urheiluun.
Terho keskusteli Suomen urheilussa ja liikunnassa liikkuvasta rahasta sekä sen käytöstä MTV Sportin toimittajan Matti Nyrhisen kanssa Pyeongchangin olympiamaisemissa perjantaina.
Onko suomalainen huippu-urheilu siinä tilassa, että rahaa saadaan riittävästi?
– Ainahan rahaa toivottaisiin enemmän, se on päivänselvää. Rahan kanssa pitää muistaa se, että valtio ja sitä kautta urheiluministeriö antaa hyvin pienen osan edes siitä julkisesta rahasta. Suurin osa tulee kunnilta, mikä eri tavoilla kohdentuu liikuntaan. Vielä huomattavasti suurempi osa tulee kuitenkin kotitalouksilta, jotka käyttävät vähiä rahojaan lastensa harrastuksiin. Se on ratkaiseva kokonaisuuden kannalta. Emme mieti ainoastaan valtion ja verorahojen käyttöä, vaan kokonaisuutta – miten pystymme käyttämään mahdollisimman tehokkaasti niitä resursseja, jotka yhteiskunnassa on?
Miten niitä rahoja pystytään käyttämään tehokkaammin? Toimiiko järjestelmä?
– Järjestelmä toimii monilta osin hyvin, mutta se voi varmasti toimia vielä paremmin. Tässä on käynnissä meidän julkishallinnon puolelta hankkeena liikuntapoliittinen selonteko, joka laaditaan nyt ensi kertaa Suomessa. Tätä kautta saadaan kattavampi ja sitovampi suunnitelma kuin koskaan aiemmin siitä, miten voimme tehokkaammin käyttää meidän resursseja. 
Miten selonteko päädyttiin tekemään?
– Tämä on lähtenyt kentältä. Ensin oli parlamentaarinen työryhmä, joka pohti asiaa ja kuuli paljon asiantuntijoita ja lajiliittoja. Yleinen käsitys oli se, että nykyinen järjestelmämme on hyvin monimutkainen, myös tukien osalta. Sitä pitää yksinkertaistaa, jotta rahat saadaan mahdollisen tehokkaaseen käyttöön, muun muassa nuorten valmennukseen eikä hallintoon.
Selonteko tulee eduskunnan käsittelyyn keväällä.
Valtion antama osa urheilun rahasta on melko pieni, mutta usein ratkaiseva. Käytetäänkö se osa oikein? Mitä oppia Suomi voisi ottaa esimerkiksi Ruotsilta ja Norjalta? Lisää Terhon ajatuksia videolla.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.