Yleisessä tiedossa on, että taloyhtiöllä on kohtalaisen ankara vastuu kiinteistön alueella tapahtuvista liukastumisonnettomuuksista. Taloyhtiö vastaa sille kuuluvan katukäytävän hiekoittamisesta sekä lumien ja jäiden pudottamisesta katolle.
Vuodenvaihteessa tuli tähän vastuunkantoon mielenkiintoinen lisäpiirre, kun Kuopion käräjäoikeus antoi tuomionsa tapauksessa, jossa kadulla kävellyt mies kuoli saatuaan katolta pudonneen ison jäälohkareen päähänsä. Käräjäoikeus tuomitsi asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajan tapauksen johdosta tuntuvaan sakkorangaistukseen - 50 päiväsakkoa oli yhteensä 42 350 euroa.
Päätös on herättänyt paljon huomiota ja paljon levottomuutta taloyhtiöissä. Pahimmillaan on pelätty, etteivät osakkaat enää uskaltaudu hallituksen jäseniksi vastuun pelosta. Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistyksen neuvontalakimies Simo Vihemäki kehottaa kuitenkin rauhallisuuteen:
Tämä päätös oli yksittäistapaus, josta on turha tehdä sen pidemmälle meneviä johtopäätöksiä. Odotellaan nyt ensin ylempien oikeusasteiden ratkaisua. Tällaisen rikosoikeudellisen vastuun syntyminen on erittäin harvinaista.
Vihemäen mukaan käräjäoikeuden päätös ei käytännössä muuta vastuuta ankarampaan suuntaan. Hän muistuttaa, että tässä tapauksessa vaikuttivat erityiset tekijät; erityisesti poikkeukselliset olosuhteet kyseisen hallituksen kokoonpanossa ja tehtävissä:
Jäätä oli ollut katolla pitkään, huoltosopimuksessa ei ollut mainintaa katon kunnossapidosta ja lumenpudotuksesta, As
Oy:n hallituksen muodostavat mies (phj), vaimo ja tytär.
Käräjäoikeus totesi päätöksessään, että todistajien mukaan jäätä oli kertynyt katolle jo viikkojen ajan. Tilanne ei siis ollut yllättävä - toisin kuin kuvissa näkyvässä, vuosikymmenen pahimman lumimyräkän kouriin joutuneessa pääkaupungissamme. Huolehtimisvelvollisuus oli lisäksi korostunut, sillä rakennus sijaitsi vilkkaan kävely- ja liikekadun varrella.
Hallituksen ja isännöitsijän on huolehdittava lumen ja jään pudottamisesta katolta ajoissa. Vaaratilanteita ei saa syntyä - jos niiltä ei voida heti välttyä, vaarallinen alue on merkittävä ja niistä on varoitettava selvästi. Liukkauden torjunta kiinteistön alueella ja tontin kohdalla olevalla jalkakäytävällä kuuluvat samaan vastuuseen. Jos jalkakäytävän hoidosta vastaa kunta, myös vastuu siirtyy sille.
Kuopion tapauksessa hallitukseen kuuluneet vaimo ja tytär vapautuivat syytteestä.
Viesti on se, että hallituksen täytyy toimia huolellisesti. Kiinteistönhoitosopimukset täytyy laatia riittävän tarkasti ja laajoiksi, jolloin ei jää epäselvyyttä siitä, kenen vastuulle hoitotyöt kuuluvat.
Ensisijainen korvausvastuu vahingon kärsineelle osapuolelle on kiinteistönomistajalla, vaikka tehtävät olisikin siirretty huoltoyhtiölle. Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöissä hallitus, isännöitsijä ja toimitusjohtaja kantavat päävastuun siitä, että velvoitteet täytetään. Kiinteistönomistaja voi kuitenkin vaatia sopimuskumppaniltaan korvausta, jos tämän laiminlyönti sopimuksen mukaisten velvoitteiden hoidossa on johtanut vahinkoon.
Vihemäki muistuttaa myös vakuutusturvan välttämättömyydestä:
Kannattaa ehdottomasti huolehtia aina siitä, että kiinteistön täysarvovakuutukseen sisältyy myös hallinnon vastuuvakuutus, joka osin kattaa normaalin, niin sanotun tavanomaisen huolimattomuuden.
Sakkoja taloyhtiön vastuuvakuutus ei korvaa.
On syytä ottaa entistä paremmin huomioon henkilön kyky ja valmiudet toimia hallituksessa, sekä myöskin se, mitä keskinäisestä työnjaosta on sovittu hallituksen sisäisesti. Asunto-osakeyhtiölakihan lähtee siitä, että edellytyksenä on ainoastaan täysi-ikäisyys ja täysivaltaisuus. Puolella hallituksen jäsenistä täytyisi olla kotipaikka Euroopan talousalueella.
Hallituksesta voi erota yksinkertaisesti ilmoittamalla eroamisestaan suoraan muille hallituksen jäsenille hallituksen kokouksessa. Siitä hetkestä alkaen kyseinen jäsen on eronnut hallituksen jäsenyydestä.
Mitä hyötyä yksittäinen osakas voi saada hallituksen jäsenyydestä?
Luonnollisesti hän pääsee vaikuttamaan taloyhtiön yhteisiin asioihin ja pystyy näin ollen ehkä puuttumaan sellaisiin epäkohtiin, jotka saattavat häiritä häntä itsäänkin. Siinä saa myös erinomaista kokemusta yhteisen omaisuuden hoidosta, ja siitähän voi olla hyötyä monissa muissa elämän vaiheissa.
Meille on tullut todella runsaasti erilaisia taloyhtiössä asumisen pelisääntöihin liittyviä kysymyksiä. Siksi lienee syytä korostaa, ettei ohjelmamme voi olla taloyhtiöasukkaiden yleinen tietotoimisto: käsittelemme kerran viikossa yhtä yleisesti kiinnostava taloyhtiöasiaa, mutta yksittäistapauksiin emme ota kantaa emmekä vastaa niitä koskeviin kysymyksiin.
Yksilöllistä puhelinneuvontaa taloyhtiöasioissa voi toki saada soittamalla alla olevaan numeroon. Siihen vastaavat Kiinteistöliiton neuvontalakimiehet parin tunnin ajan maanantaista torstaihin.
Kiinteistöliiton maksullinen puhelinneuvonta
0600 0 1122
ma - to klo 14 - 16
1,95 euroa/min
(JKA 8.2.2004)