Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan hallituksen finanssipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian löysää.
Katso tuoreimmat uutiset yllä olevalta videolta MTV Uutiset Livestä!
Ennusteiden mukaan Suomen talous jatkaa todennäköisesti nykyisenlaista hidasta kasvuaan myös lähivuosina.
Hidastunut kasvu ei näytä olevan suhdanneluontoista, vaan liittyy talouden rakenteisiin, arviointineuvosto katsoo.
Neuvoston mukaan finanssipolitiikan ei siksi tulisi olla elvyttävää suhdannesyistä.
Hallitus on tästä huolimatta päättänyt kasvattaa julkisia menoja ilman vastaavaa tulolisäystä.
Talouspolitiikan arviointineuvosto on perustettu vuonna 2014 tekemään riippumatonta arviointia talouspolitiikan tavoitteista ja keinoista.
Hallituksen tavoite on saavuttaa julkisen talouden tasapaino vuoteen 2023 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi se pyrkii 75 prosentin työllisyysasteeseen hallituskauden loppuun mennessä.
Arviointineuvosto toteaa raportissaan, että ottaen huomioon hitaan talouskasvun ja lisääntyvät työvoiman saatavuuden ongelmat, hallituksen työllisyysastetavoite saattaa olla vaikea saavuttaa ilman kohdennettuja toimenpiteitä.
Neuvosto painottaa, että arvioitaessa työllisyystavoitteen saavuttamista täytyisi ottaa huomioon kaikki hallituksen politiikkatoimet, joilla on vähäistä suurempi vaikutus työllisyyteen. Näihin täytyy lukea mukaan myös työllisyyttä heikentävät toimet.
Koska hallitus on sitonut finanssipolitiikan päätökset työllisyystoimien toteutumiseen, on neuvoston mukaan ratkaisevaa, että toimenpiteet ovat tarkkaan harkittuja ja syntyneiden työpaikkojen julkiselle taloudelle tuomaa hyötyä voidaan arvioida.
Politiikkatoimilla ei suurta vaikutusta työllisyyteen
Arviointineuvosto on käynyt läpi joukon tutkimuksia, jotka käsittelevät Suomessa tehtyjen politiikkatoimien työllisyysvaikutuksia. Vaikka tulokset vaihtelevat, ne näyttävät viittaavan siihen, ettei uudistuksilla ole ollut suurta vaikutusta työllisyyteen.
Vaikuttaa myös siltä, että työmarkkinoihin kosketuksissa olemattomien ihmisten, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien, työllistyminen reagoi heikosti tulonsiirtojen muutoksiin.
– Merkittävien muutoksien saavuttaminen työllisyydessä näyttää siis vaativan kohtalaisen suuria ja kohdennettuja politiikkatoimia, arviointineuvosto katsoo raportissaan.
Neuvosto toteaa myös, että suoraviivaisen arvion mukaan ilman hallituskaudella tehtäviä politiikkamuutoksia Suomen julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen saavuttaa 80 prosentin tason seuraavan viidentoista vuoden aikana.
Nykyisen hallituskauden aikana velan ennustetaan ylittävän vakaus- ja kasvusopimuksen 60 prosentin raja-arvon.
Arviointineuvoston näkemys on, että keskeiset suuntaviivat pitkän aikavälin kestävyysongelman ratkaisemiseksi tulisi suunnitella parlamentaarisesti, jolloin ratkaisu toimisi ankkurina nykyiselle ja myös tuleville hallituksille.