Hallituksen esitys kaivosverosta jakaa mielipiteitä – lausunnoissa verotuottoa pidetään niin hämmästyttävän alhaisena kuin hyvin suurenakin

Kaivosveron tavoitteena on ottaa huomioon kaivosmineraalien luonne uusiutumattomina luonnonvaroina ja ohjata yhteiskunnalle kohtuullinen korvaus niiden käytöstä. Verolla tavoitellaan vuosittain 25 miljoonan euron tuottoja. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2024 alussa.

Esityksen mukaan vero olisi 0,6 prosenttia metallimalmin sisältämän metallin verotusarvosta. Verotusarvo perustuisi metallien kansainvälisiin markkinahintoihin. Useat lausujat pitävät veroa liian alhaisena.

Lue myös: Kaivosyritys teki jättimäisen varauksen Uudellamaalla – "Ei kuulu kaupungin eikä kaupunkilaisten toivelistalle"

"Voitoista hyvin suuri osa valuu ulkomaille"

Finnwatchin mukaan hallituksen esityksen mukaiset veroarvot jäävät kauas monissa verrokkimaissa perittävistä rojalteista. Järjestö viittaa lausunnossaan vuonna 2020 julkaistuun selvitykseen, jossa vertailtiin 11:tä arvorojaltia perivää maata.

– Tyypillisimmin alimmat rojaltitasot näyttävät asettuvan 2–5 prosentin välimaastoon. Näihin peilattuna Suomeen ehdotettu 0,6 prosentin arvorojalti näyttäytyy poikkeuksellisen alhaisena, järjestö sanoo.

Kansainväliseen vertailuun vetoaa myös Saamelaiskäräjät, joka pyytää ministeriötä harkitsemaan verotustason riittävyyttä.

– Suomeen esitetty verotaso on poikkeuksellisen alhainen, Saamelaiskäräjät sanoo.

Myös Paliskuntain yhdistys pitää verotuottoa alhaisena ja riittämättömänä suhteessa kaivosten kuluttamien luonnonvarojen arvoon. Samansuuntaisia arvioita on myös muilla lausujilla.

– Jos koko veron vuosituotoksi arvioidaan 25 miljoonaa, se on äärimmäisen vähän verrattuna kaivosteollisuuden noin 2 miljardin liikevaihtoon, jonka voitoista vielä hyvin suuri osa valuu ulkomaille, Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri kirjoittaa.

– Vero on hämmästyttävän alhainen, kun otetaan vielä huomioon, että Suomessa yhteiskunta on rakentanut kaivosteollisuudelle tiet, rautatiet, sähkölinjat ja usein tietoliikenneyhteydet ja ylläpitää noita sekä liikenne yleensä toimii talvisinkin eivätkä sähkökatkokset ole tavallisia, piiri jatkaa.

Etla huolissaan uudesta verosta kaivosyhtiöille

Vastakkaista mielipidettä edustaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, joka vertaa arvioitua vuosituottoa kaivosyhtiöiden viime vuosina maksamaan 18–24 miljoonan euron yhteisöveroon. Siihen verrattuna Etla pitää vuosittaista verotuottoa hyvin suurena.

– Uuden veron tuominen vastaa verorasituksen osalta sitä, että kaivosyhtiöiden yhteisöveroaste kaksinkertaistettaisiin. Yritysten verotaakka siis muuttuisi merkittävästi, millä olisi vaikutuksia niiden kannattavuuteen ja tätä kautta kaivostoiminnan laajuuteen, Etla kirjoittaa.

Kenelle verotuotot tulisi jakaa?

Toinen keskeinen lausunnonantajia jakava asia on se, kenelle saadut verotuotot tulisi osoittaa. Esityksen mukaan 60 prosenttia verotuloista olisi tarkoitus ohjata kaivosten sijaintikunnille ja 40 prosenttia valtiolle.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) mukaan esitys ei ota huomioon sitä, että kaivoksen aiheuttamat lisäkustannukset ja esimerkiksi negatiiviset ympäristövaikutukset voivat kohdistua myös kaivoksen sijaintipaikan ulkopuolisiin kuntiin. Syke ehdottaa, että veronsaajana voisi lain yleistavoitteen huomioon ottaen olla valtio.Paliskuntain yhdistys on huolissaan siitä, että kaivoskunnat saavat verotuloista valtaosan.

– Tämä voi poronhoitoalueen pienissä kunnissa kääntyä paikallista etua vastaan syventäen paikallista eripuraa kaivoksen vastustajien ja kannattajien välillä.

Pohjoisen kaivoskunnat ovat eri mieltä.Kittilän kunnan mukaan kaivosveron tuoton tehokkaan kohdentamisen mahdollistamiseksi myös valtiolle kaavailtu 40 prosentin vero-osuus tulee ohjata kaivospaikkakunnille. Sodankylän kunta esittää puolestaan, että valtiolle kohdentuva osuus varataan kaivostoiminnasta aiheutuvien, valtiolle kuuluvan infrastruktuurin menojen kattamiseen kaivospaikkakunnilla.