Hägglund luottaa helikoptereihin ja torjuntahävittäjiin

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Puolustusvoimain komentaja kenraali Gustav Hägglund korostaa helikoptereiden hankinnan tarvetta. Suomen puolustusdoktriinia olisi hänen mukaansa lähivuosina kehitettävä silmällä pitäen vuotta 2005, jolloin valmiusprikaatien tulisi olla käytössä. -Mutta jo nyt, kun katsoo valmiusprikaatien tehtäviä ja tulevaisuuden toimintaympäristöä, on selvää, että helikopterien hankinta on välttämätöntä, hän tähdensi tänään maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä.

    Ilmakuljetuskelpoisuus on Hägglundin mukaan valmiusyhtymien käyttöperiaatteiden erottamaton osa tulevaisuuden doktriinissamme. Valmiusprikaatin kokoonpanossa voisi kenraalin mielestä olla neljä pataljoonaa, joista yksi olisi ilmakuljetteinen.

    Ilmakuljetteinen pataljoona voitaisiin nopeasti siirtää helikopterilla yksi komppania kerrallaan.
    -Tilanteen mukaan voidaan pataljoonan taisteluosat siirtää yhdellä heitolla, jos kaikki helikopterit keskitetään tilapäisesti yhdelle prikaatille, hän arvioi.

    Puolustusvoimien vuosille 2000-2008 suunnitelluista hankintamäärärahoista, noin 25 miljardista markasta, on 7,7 miljardia markkaa tarkoitus varata valmiusyhtymien tilausvaltuudeksi. Helikopterien hankinta mukaan laskettuna se merkitsee keskimäärin noin 2,5 miljardia markkaa prikaatia kohden. Luku on Hägglundin mielestä kohtuullinen, jos sitä vertaa vaikkapa Yhdysvaltojen mekanisoituun prikaatiin, 13 miljardia markkaa, tai ruotsalaiseen, joka maksaa 4-5 miljardia markkaa.

    Avun mahdollisuus otettava lukuun

    Hägglund korosti, että Suomen puolustusta ei rakenneta ulkomaisen avun varaan. Avun mahdollisuus tulee kuitenkin ottaa huomioon sellaisen tilanteen varalta, että omat puolustustoimemme uhkaavat jäädä riittämättömiksi.

    Kenraali viittasi valtioneuvoston selontekoon, jonka mukaan "valmiuksien luominen avun vastaanottoon on tarpeen ottaa huomioon puolustuksen kehittämisessä".
    -Kun olemme analysoineet, mitä apua varten meidän tulisi luoda valmiuksia, olemme päätyneet pitämään ilmavoimaa eri muodoissa todennäköisimpänä, Hägglund kertoi.

    Tämän vuosikymmenen hankintojen painopiste on ollut ilmapuolustuksessa, ja hankinnat luovat pohjaa operatiivisen ajattelun muutokselle ensi vuosituhannella. Tähän asti olemme joutuneet suunnittelemaan toimivamme aina vastustajan ilmaherruuden alla, mutta tilanne on Hägglundin mukaan toinen 2000-luvulla.
    -Uusien torjuntahävittäjiemme taktinen taistelukyky ase- ja suojajärjestelmineen on maailman hupputasoa, ja voimme laskea kykenevämme sodassa ainakin ajallisesti ja paikallisesti saavuttamaan ilmaherruuden.

    -Voimme lähteä siitä, että tärkeissä toimintavaiheissa, esimerkiksi vastahyökkäyksiä suoritettaessa, maavoimien joukkoja kyetään tehokkaasti suojaamaan ilmauhkaa vastaan, hän laski.
    (STT)


     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •