Formula ykkösten Meksikon GP erottuu muusta kisakalenterista ohuella ilmanalallaan. Hermano Rodriguezin rata sijaitsee Mexico Cityssä yli kahden kilometrin korkeudessa.
Radan tarkka korkeus merenpinnasta on 2 229 metriä. F1.comin julkaisemasta grafiikasta näkee nopeasti, että yksikään muu rata ei pääse lähellekään Meksikon korkeuksia.
Seuraavaksi ylimpänä ovat Itävallan F1-rata (784,9 metriä merenpinnasta) ja Sao Paulon Interlagos Brasiliassa (781,9 metriä).
Lähimpänä merenpintaa ovat Bahrainin aavikkorata, joka vain 90 senttimetrin korkeudella sekä parissa metrissä olevat Azerbaidzhanin Euroopan GP:n näyttämö ja Singaporen katurata.
Ohut ilma aiheuttaa helposti hengästymistä ja huonovointisuutta, mutta korkeasta ilmanalasta kärsivät myös autojen moottorit. 1980-luvun turbomoottorit olisivat menestyneet korkeuksissa huomattavasti vapaasti hengittäviä paremmin, mutta Meksikon palatessa kisakalenteriin 1986 kaikilla tiimeillä oli turbot käytössä.
Vuonna 1992 turbot oli kielletty, ja F1-tiimit arvioivat moottoreiden tuottavan peräti 22 prosenttia vähemmän tehoa kuin esimerkiksi Japanin Suzukassa.