Fujiwo Ishimoto-käyttötaidetta sisäisen äänen ohjaamana

Fujiwo Ishimoto on ollut koko uransa ajan tuottelias painokankaiden suunnittelija. Hän on suunnitellut Marimekolle noin 15 mallia vuodessa. Kaikenkaikkiaan Marimekon tuotannossa on ollut yli 300 Ishimoton kangasta. Suurta yleisöä on ihastuttanut niin Ishimoton herkät ja keveät painokuosit kuin voimakkaat ja värikkäätkin kankaat.

Ishimoton omaleimaisessa suunnittelutyössä yhdistyvät japanilaisuus ja suomalainen luonto. Luonnossa esiintyvät rytmit, muodot ja valo puhuttelevat syvällistä taiteilijaa kerta kerran jälkeen. Kankaiden aiheet nousevat erilaisista kasveista, kukista, oksista, heinistä ja ruohoista. Muunmuassa haapa ja bambu ovat innoittaneet hänen työskentelyään. Ishimoto paneutuu aiheisiinsa huolellisesti tehden loputtoman määrän erilaisia tutkielmia valitusta teemasta monin eri tekniikoin. Etsiessään inspiraation lähdettä hän voi uppoutua tuntikausiksi katselemaan lehtien värinää tuulessa tai veden virtaamista purossa.

Tullessaan Marimekolle Ishimoto alkoi suunnitella selkeitä mallikokonaisuuksia. Painokankaiden lähtökohtana oli jokin tietty teema, aihepiiri tai tekninen mahdollisuus. Muunmuassa Uoma- ja Koski-kankaat (1987) ovat syntyneet painokonekokeilujen tuloksena. Ishimoton töissä on alusta asti näkynyt vahvasti japanilainen askeettisuus. Kimonokankaiden pilkut, pisteet, pienet lintukuviot ja kukat ovat heijastuneet Ishimoton suunnitteluun - pieni ja yksinkertainen on kaunista.

kuva MarimekkoCopyright MTV Oy 2001

Ishimoton kankaiden kuviot ovat voineet lähteä liikkeelle myös pelkästä kevyestä viivasta (Maisema 1983 ja Lepo 1992) tai pienestä dynaamisesta siveltimenvedosta, joka on kankaalla paisutettu vahvoiksi kuvioiksi (Sumo ja Jama 1977, Perhonen 2000). Joskus lähtökohtana voi olla paperista leikellyt kuviot ja sommitelmat (Tatar 1995 ja Lehmus 1998), jokin esittävä kasvi- tai kukka-aihe (Hurmio 2000) tai abstrakti muoto (Iso Karhu -kokoelma 1983).

Valo ja sen muuntuminen, vuodenaikojen vaihtelu ja metsä ovat Ishimotolle tärkeitä suomalaisia elementtejä suunnittelussa. Mättäillä-kokoelman (1979) taustalla on ollut suo. Maanläheinen tunnelma on saavutettu käyttämällä painopohjana valkaisematonta luonnonpuuvillaa. Mättäillä-kokoelmaan kuuluvien kankaiden tunnelmat vaihtelevat kuosin pistejonojen pienten muutosten ja eri värityksen myötä.

kuva MarimekkoCopyright MTV Oy 2001

Luonnon vaihtelevuus on ollut lähtökohta myös Maisema-kokoelman kankaille. Niihin sisältyvät eri vuodenaikojen lukuisat tunnelmat. Maisema-kokoelmassa käytetty tekniikka perustuu öljyväriliidulla vedetyn viivan siirtämiseen painokankaalle. Tavoitteena on ollut saada painettuun kankaaseen liidun pehmeyden ja käsin vedetyn viivan vaihtelevan voimakkuuden tuntu. Epätasainen pehmeys on saavutettu pistemäisillä painokaavioilla. Samalla on saatu vaikutelma käsin kuvioidusta kankaasta.

Uusimpia Ishimoton Marimekolle suunnittelemia kankaita ovat muunmuassa aistikkaat Lissabon, Välähdys ja Jyrähdys. Lissabonin pinta muodostuu saman värin eri sävyillä väritetystä ruudukosta. Välähdys ja Jyrähdys puolestaan jatkavat samaa solmu- ja batiikkivärjäyksen linjaa kuin viime vuoden malliston Pisara ja Vesihelmi-kankaat. Lissabonin sekä Välähdys- ja Jyrähdys-kankaiden elegantti vaikutelma syntyy läpikuultavasta pellavakankaasta.

kuva MarimekkoCopyright MTV Oy 2001

Fujiwo Ishimoton mietiskelevä luovuus ei rajoitu pelkästään tekstiileihin. Vuonna 1989 Ishimoto pääsi toteuttamaan pitkäaikaisen haaveensa kokeilla keramiikan valmistusta, kun Arabian kulttuurisäätiö myönsi hänelle tätä tarkoitusta varten apurahan. Aluksi sen turvin Ishimoto alkoi luoda persoonallista uniikkikeramiikkaa Arabian taideosastolla. Onnistuneen työrupeaman ansiosta hänellä on yhä työhuone Arabialla ja hänet tunnetaan nykyisin laajalti myös tuottoisana keraamikkona.

Ishimoton kiinnostus keramiikkaa kohtaan on lähtöisin hänen kotiseudultaan. Hänen lapsuudenkotinsa sijaitseen Ehimen maakunnan vanhassa keramiikkakylässä, missä yli 200-vuotinen keramiikkaperinne on yhä elinvoimainen. Keraamisissa töissä Ishimoton aiheet noudattavat samaa luonnonläheistä linjaa kuin tekstiileissäkin. Saven kuvioinneissa voi nähdä "auran jäljen kynnetyssä mullassa" ja "kuun heijastuksen lammikon pinnassa". Ishimoton keramiikassa nousee esiin hänelle ominainen japanilaisen estetiikan hauraus ja herkkyys, tarkkuus ja erehtymätön muototaju.

kuva ArabiaCopyright MTV Oy 2001

Ishimoto on päässyt kokeilemaan graafikon taitojaan myös posliinin parissa. Ishimoton ja Heikki Orvolan yhteistyön tuloksena syntyi vuonna 1998 Illusia-astiasto. Illusian leikittelevä ja kiehtova kuviointi sekä rohkeat värit ovat Ishimoton käsialaa. Posliini on ollut keramiikan tapaan Ishimotolle uusi aluevaltaus.

Kaikenkaikkiaan Fujiwo Ishimoton laaja tuotanto on monipuolista ja hienostunutta. Hän pystyy työssään yhdistämään taiteellisen laadun ja käyttöesineeltä vaadittavat ominaisuudet. Ishimoto on omaa taiteellista työskentelyään kehittäessä samalla uudistanut ja kehittänyt painokankaiden suunnittelu- ja työstämismenetelmiä. Ohjenuorana tässä kaikessa on ollut rehellisyys omalle työlle. Ishimoto sanoo kirjassa Henki ja Elämä: "Haluan olla rehellinen ennen kaikkea itselleni. Voihan olla, että siitä seuraa vaikkapa linjattomuus. Jos niin on, olkoon niin. Rehellinen pitää kuitenkin olla. Samalla on oltava ennekkoluuloton, etsittävä uusia, tuoreita vaihtoehtoja."

Teksti: Hanna Helimaa Kuvat: Arabia ja Marimekko Lähteet: Marimekkoilmiö (1986), Henki ja Elämä - Marimekko(2001) ja Amos Andersonin taidemuseo Fujiwo Ishimoton 25-vuotisjuhlanäyttely Amos Andersonin taidemuseossa 7.10.2001 asti