Fiskars – tuttu ja turvallinen

Fiskars haluaa yhdistää tuotteissaan huippumuotoilun, ergonomian ja innovatiivisuuden. Se merkitsee erityisesti arjessa toimivia käyttöesineitä. Fiskarsin sielu on vahvasti ankkuroitunut yrityksen kotikylään Fiskarsiin, johon perustettiin rautaruukki jo runsaat 350 vuotta sitten.

Maailmanlaajuisesti tutuin – sekä eniten kopioitu – tuote lienevät viime vuonna 40-vuotisjuhlaansa viettäneet oranssikahvaiset sakset, joita on myyty yli 900 miljoonaa kappaletta.

Oranssi tuntuu nyt klassiselta, mutta lanseeraushetkellään vuonna 1967 se oli mitä muodikkain uutuusväri. Nyttemmin uusia värejä on näkynyt taloustavaroissa ja puutarhatyökaluissa. Uudemmista materiaaleista esimerkiksi silikoni on käytössä keittotavaroiden kahvoissa.

Keittiö on kodin sydän

Koti on nyt erittäin trendikäs paikka ja harrastuskohde, ja rakennusbuumi on jatkunut jo vuosia. Jos kodinsisustaminen ymmärrettiin aiemmin vain huoneiden kalustamiseksi, nykypäivänä koti suunnitellaan ja toteutetaan pienintä yksityiskohtaa myöten. Keittiö on nyt huoneista tärkein, siellä viihtyy oma perhe, mutta sinne kutsutaan myös ystäviä vaikkapa laittamaan yhdessä ruokaa. Keittiökomennus ei siis enää tarkoita tylsiä työtehtäviä, vaan viihtyisää yhdessäoloa ja jaettuja elämyksiä.

Fiilikset, juhlat ja vuodenajat näkyvät nyt keittiön työvälineissä, eivät pelkästään kodin tekstiileissä. Trendivärein voi värittää verhojen, patalappujen ja pöytäliinojen lisäksi myös keittiövälineet. Väreistä saa lisää virtaa ja kaivattua vaihtelua raskaimpaankin viikonpäivään.

Monista keittiöistä löytyy jo omat aterimet arkeen ja juhlaan. Esimerkiksi anopin vierailua varten ei enää tarvitse hangata hopeita puhtaaksi, vaan pöytään voi kattaa tyylikästä terästä, joka kestää kriittisimmätkin katseet.

Koti jatkuu pihalle

Oma piha on meille suomalaisille ihan sydämen asia: se on uusi olohuone, jossa vietetään paljon aikaa ja laitetaan ruokaa. Eipä ihme, että puutarhoja suorastaan sisustetaan nykyaikana. Fiskars valmistaa myös puutarhavälineitä, joilla kesytetään luontoa ja rakennetaan omaa vihreää ja vehreää unelmaa. Tuttu mustan ja oranssin väriyhdistelmä heilahtaa pihalla kuin pihalla, kun tarvitaan vaikkapa oksasaksia, haravaa, kirvestä tai lapiota.

Vieraanvarainen kotikylä

Fiskars on neljässä maanosassa toimiva suuryritys, jonka juuret ja sielu yltävät vuoteen 1649. Pohjaan, Fiskars-joen varteen perustetusta rautaruukista on kasvanut kansainvälinen konserni.

Yrityksen lisäksi ruukin ympärille syntyi kokonainen kylä. Fiskars on nykyisin tunnettu taiteilijoistaan ja tapahtumistaan. Idyllisessä ruukissa voi kuka tahansa poiketa putiikkeihin, taiteilijoiden työpajoihin, kahvilaan ja ravintolaan.

Fiskars aikajanalla

• 1600-luvulla Suomeen perustettiin lukuisia rautaruukkeja. Pohjan seudulla oli runsaasti metsää, valjastamatonta vesivoimaa ja hyvät vesitiet, mikä loi alueesta ihanteellisen keskuksen suomalaiselle rautateollisuudelle. Antskogin rautaruukki perustettiin noin vuonna 1630 ja Billnäsin 1641.
• 1649 perustettiin Fiskarsin rautaruukki, ja se on nykyisin yksi vanhimmista länsimaisista yrityksistä. Fiskarsin ruukin perustamisen aikaan Suomi oli Ruotsin vallan alainen ja Ruotsi puolestaan Euroopan suurimpia raudantuottajia. Vuonna 1649 Peter Thorwöste sai oikeuden perustaa masuunin ja kankivasaran Fiskarsiin ja valmistaa valettuja ja taottuja tuotteita. Fiskarsissa raudasta valmistettiin muun muassa nauloja, lankaa, veitsiä, kuokkia ja raudoitettuja pyöriä.
• 1731, Suuren Pohjan sodan (1700–1721) jälkeen, Fiskarsin ruukin omistajaksi tuli kauppias John Montgomerie, joka värväsi lisää ulkomaisia ammattimiehiä ruukkiin töihin. Montgomerien jälkeen ruukkia isännöi John Jennings ja Robert Finlay, ensimmäinen luopui osuudestaan pian, mutta Finlay jatkoi ja aloitti myös kuparimalmin jalostuksen.
• 1783 Fiskarsin ruukki siirtyi Björkmanin suvun omistukseen. Ruukin tuotanto oli keskittynyt läheisen Orijärven kuparikaivoksen kuparimalmin jalostamiseen.
• 1802 masuuni suljettiin, sillä kuparia saatiin 1800-luvun alussa enää niukasti. Tämän jälkeen Fiskarsin ruukissa ei enää ollut raudan perustuotantoa.
• 1822 turkulainen apteekkari Johan Jacob Julin (myöhemmin von Julin) osti Fiskarsin ruukin. Hänen aikanaan ruukkia kehitettiin aktiivisesti ja sen toiminta painottui raudan jalostamiseen.
• 1832 Suomen ensimmäinen hienotaepaja perustettiin Fiskarsiin. Ruukissa alettiin veitsien lisäksi valmistaa haarukoita ja saksia.
• 1837 perustettiin Fiskarsiin Suomen ensimmäinen konepaja, jossa samalla vuosikymmenellä valmistettiin ensimmäinen suomalainen höyrykone. Fiskarsin perinne uudistusten ja innovaatioiden toteuttajana juontaa juurensa jo näiltä ajoilta.
• 1883 perustetaan Fiskars-osakeyhtiö. J.J. Julinin kuoleman jälkeen tehdasta oli johtanut holhoojahallitus, ja vähitellen valta siirtyi Emil Lindsayvon Julinin käsiin.
• 1967 syntyi yksi Fiskarsin tunnetuimmista tuotteista: oranssikahvaiset sakset. Miksi juuri oranssi? Suunnittelija Olof Bäckström haluaa saksista mustat, punaiset tai vihreät. Kun prototyyppiä ollaan lähettämässä tuotantoon, koneenkäyttäjä päättää käyttää loppuun oranssin värin, jota hänen koneessaan oli jo valmiina. Tuloksena on neljä eriväristä prototyyppiä, joista oranssi ja musta ovat suosikkeja. Lopullinen päätös on tehtävä, ja sisäisen äänestyksen tuloksena Fiskarsin oranssit sakset ovat syntyneet.
• 2000-luvulla Fiskars tunnetaan kuluttajatuotteistaan, kuten saksista ja puutarhatuotteista. Tämä yhtiön suurin toimiala on organisoitu Fiskars Brands -tytäryhtiön alaisuuteen, joka on jaettu neljään tuotealueeseen: askartelu, puutarha, taloustavarat sekä retkeily ja ulkoilu. Iittala on kodintuotealan johtava designyritys. Fiskarsin perinteitä veneiden parissa jatkaa Inhan Tehtaat valmistaen Buster-alumiiniveneitä kalastus- ja vapaa-ajan käyttöön. Siellä tehdään myös saranoita ja takomotuotteita lähinnä pohjoismaisille markkinoille. Fiskarsin kiinteistötoimi hallinnoi lähes 15 000 hehtaarin maa-alueita ja kiinteistöjä Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Wärtsilä Oyj Abp on Fiskarsin osakkuusyhtiö.

Teksti: Pirjo-Margit Lehtinen / Mediafocus
Kuvat: Fiskars