Fagerholmin syntymästä kulunut 100 vuotta

Karl-August Fagerholmia on kiittäminen suomalaisen hyvinvointivaltion perustamisesta ja demokratian säilymisestä, sanoi pääministeri Paavo Lipponen (sd.) tänään, valtioneuvos Fagerholmin syntymän 100-vuotispäivänä.

Merkittävimmän panoksensa itsenäisen Suomen historiaan Fagerholm antoi toimiessaan pääministerinä ensimmäisen kerran vuosina 1948-50, Lipponen arvioi. Hän puhui Fagerholmin haudalla Hietaniemen hautausmaalla.

-Fagerholm oli se sisäpoliittinen ankkuri, jonka varassa demokratiamme kesti ja jonka turvin presidentti J.K. Paasikivi kykeni hoitamaan ulkopolitiikkaa.

Fagerholm oli Urho Kekkosen vastaehdokkaana presidenttivaaleissa 1956, mutta hävisi valitsijamiesvaalit kolmannella äänestyskierroksella luvuin 151-149. Lipposen mukaan Fagerholm oli valtiomies, joka osasi tarkastella yhteiskuntaa laajasta perspektiivistä, yhdistäen itsenäisen ajattelun ja kyvyn kompromisseihin.

-Hän oli suuri ihminen, joka kykeni kestämään takaiskut ilman katkeruutta ja arvokkuutensa täysin säilyttäen. Lipponen kiitti Fagerholmia myös kielirauhan rakentamisesta.

-Turhia uhoilematta ja huumoria viljellen Fagerholm vaikutti omalla persoonallaan maamme ruotsinkielisen ja suomenkielisen väestön lähentymiseen enemmän kuin kukaan muu, Lipponen sanoi.

Mukana K.A. Fagerholmin muistoa kunnioittamassa olivat mm. tasavallan presidentti Tarja Halonen sekä presidentti Martti Ahtisaari puolisoineen ja eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen (kok.).

Kolminkertainen pääministeri

K. A. Fagerholm syntyi köyhässä perheessä ja työskenteli alkujaan parturina. Hänestä tuli sittemmin Suomen kähertäjäapulaisliiton puheenjohtaja ja nousi ay-liikkeen kautta eduskuntaan SDP:n edustajana.

Hänet valittiin kansanedustajaksi ensimmäisen kerran 1930 ja vuonna 1937 hänestä tuli sosiaaliministeri A. K. Cajanderin hallitukseen. Hän toimi sosiaaliministerinä eri hallituksissa vuoteen 1943.

Sota-aikana hän osallistui Suomen huollon ja Kaatuneiden omaisten toimintaan ja oli mukana estämässä juutalaisten pakolaisten laajamittaisen luovutuksen Saksaan.

Eduskunnan puhemieheksi Fagerholm nousi ensimmäistä kertaa 1945 ja puhemiehenä hän toimi aina vuoteen 1965, jolloin hän jätti eduskunnan. Hän toimi pääministerinä kolmeen otteeseen, vuosina 1948-50, 1956-57 ja 1958-59.

Fagerholm oli aktiivisesti mukana myös pohjoismaisessa yhteistyössä ja ajamassa Suomea mukaan Pohjoismaiden neuvostoon ja Pohjoismaisen ministerineuvoston perustamista. Fagerholm toimi Alkon johtajana ja pääjohtajana vuosina 1952-68. Hänelle tarjottiin viimeksi mainittuna vuonna vielä hallituksenmuodostajan tehtävää, mutta hän kieltäytyi, jolloin Mauno Koivisto muodosti ensimmäisen hallituksensa.

Valtioneuvoksen arvonimen Fagerholm sai vuonna 1969. Hän kuoli vuonna 1984.

(MTV3-STT)