Kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoff tuomittiin hovissa 1,5 vuoden ehdolliseen. Syyttäjä oli vaatinut hänelle vähintään kahden vuoden ehdotonta vankeutta.
EU:n ja Puolustusvoimien entisen tiedustelupäällikön rikossyyte menee korkeimman oikeuden (KKO) puitavaksi.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe ja Puolustusvoimat ovat valittaneet korkeimpaan oikeuteen hovituomiosta, jossa kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoff tuomittiin törkeästä palvelurikoksesta 1,5 vuoden ehdolliseen vankeuteen.
Maksimirangaistus törkeästä palvelusrikoksesta on neljä vuotta.
Alafuzoffin, 70, korkean sotilasarvon takia asia käsiteltiin ensimmäisenä oikeusasteena hovioikeudessa. Tällaiset asiat KKO ottaa käsittelyyn ilman erillistä valitusluvan hakemista.
Lue myös: Ulkoministeriö pelästyi ex-tiedustelupäällikön papereiden vaarantaneen kansainväliset suhteet
"Ei noudattanut tietoturvavaatimuksia"
Hovioikeuden mukaan Alafuzoff oli käsitellyt ja säilyttänyt kotonaan virkatehtävissään saamaansa, salassa pidettävää ja turvallisuusluokiteltua sotilastiedusteluun liittyvää tietoaineistoa.
Alafuzoffin kotoa löytyneet tiedot olisivat paljastuessaan voineet aiheuttaa suurta vahinkoa, hovioikeus sanoi.
Alafuzoffin kotoa takavarikoitiin keväällä 2018 muun muassa kaksi tietokonetta, kaksi ulkoista kovalevyä, useita cd-levyjä ja muistitikkuja sekä paperisia asiakirjoja.
Hovioikeuden mukaan Alafuzoff ei ollut noudattanut voimassa olleita tietoturvallisuusvaatimuksia tai muutenkaan juuri pyrkinyt suojaamaan kotonaan ollutta tietoaineistoa.
Törkeän palvelusrikoksen tekoaika on vuodet 2005–2016, jolloin Alafuzoff toimi ensin Pääesikunnassa apulaisosastopäällikkönä, sitten Puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä ja lopulta EU:n sotilasesikunnan tiedustelupäällikkönä. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2016.
Alafuzoff myönsi oikeudessa vieneensä joitain materiaaleja kotiinsa suoriutuakseen työtehtävistään mahdollisimman hyvin, mutta kiisti syyllistyneensä törkeään rikokseen. Myöskään hovioikeus ei katsonut, että Alafuzoffin toiminnalle olisi jotain toista syytä.
– Alafuzoffilla ei ole väitettykään olleen asiassa hyötymis- tai vahingoittamistarkoitusta. Alafuzoffia ei myöskään ole syytetty tietoaineiston systemaattisesta keräämisestä tai salassa pidettävän ja turvallisuusluokittelun tiedon paljastamisesta tietoon oikeudettomalle, tuomiossa sanotaan.
Kotietsintä liittyi HS:n Viestikoekeskus-juttuun
Alafuzoffin hallussa olleet materiaalit löytyivät maaliskuussa 2018, kun poliisi teki hänen kotiinsa etsinnän Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-juttuun liittyneessä rikostutkinnassa.
Alun perin Alafuzoffia tutkittiin siksi, että HS:n epäiltiin saaneen salaisia tietoja haltuunsa vuonna 2014, kun lehden toimittaja haastatteli Alafuzoffia tämän aloitettua EU-tehtävässä.
Keskusrikospoliisin tutkinnan mukaan toimittaja sai Alafuzoffilta muistitikun muistiinpanojensa tallentamista varten. Tikku ilmeisesti näytti tyhjältä, mutta siitä on mahdollisesti voitu palauttaa aiemmin poistettuja tiedostoja.
Viime vuoden tammikuussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kaksi HS:n toimittajaa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta joulukuussa 2017 julkaistun jutun vuoksi. Tuomiosta on valitettu hovioikeuteen.
Alafuzoffin syyte ei kuitenkaan koske toimittajan saamaa muistitikkua.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Rappe lopetti sen osalta esitutkinnan vuoden 2022 lopulla, koska katsoi, ettei tahallisesta turvallisuussalaisuuden paljastamisesta olisi saatu näyttöä.
Tuottamuksellisen eli huolimattomuudesta tehdyn tekomuodon syyteoikeus taas vanhentui jo vuonna 2019.