USA 1996. Ohjaus: Alan Parker. Käsikirjoitus: Alan Parker & Oliver Stone. Musiikki: Andrew Lloyd Webber. Sanoitukset: Tim Rice. Kuvaus: Darius Khondji. Lavastus: Brian Morris. Leikkaus: Gerry Hambling. Tuotanto: Robert Stigwood, Andrew G. Vajna. Pääosissa: Madonna, Jonathan Pryce, Antonio Banderas, Jimmy Nail.
Musiikkielokuvien veteraani Alan Parker hämmensi leffaversiota Andrew Lloyd Webberin menestysmusikaalista mielessään vuositolkulla ja viimein värikkäitten vaiheitten jälkeen homma on vihdoin purkissa. Valmis leffa painiikin sitten aivan omassa sarjassaan. Evita on nimittäin oopperan tyyliin toteutettua elokuvaa, jossa myös lähes kaikki repliikit lauletaan. Touhuun vie aikansa tottua, mutta sitten teos onkin melkoisen tanakkaa meininkiä. Loppupuoli tosin venähtää pitkitetyn tylsäksi, mutta muuten Evita on hienoa musiikin ja kuvan ilotulitusta.
Evita on tarina Eva Péronista, Argentiinan ensimmäisestä naisesta, josta tuli kansan syvästi rakastama. Leffassa Madonnan näyttelemän Evitan tarinaa kuljettaa Antonio Banderasin esittämä Ché, joka esittelee tapahtumia ja ottaa kantaa. Näemme Evan kasvun köyhästä, aviottomasta lapsuudesta miesten hoteisiin ja lopulta kansakunnan kaapin päälle. Diktaattorista presidentiksi muuntautuvan Juan Péronin vaimona Evita rakensi sairaaloja ja vanhainkoteja ja teki Argentiinaa tunnetuksi kuuluisalla Eurooppaan suuntautuneella "Sateenkaarikiertuellaan" kunnes riutui syöpään 33-vuotiaana vuonna 1952.
Kuten sanottu leffa on siis yhtä laulaa loilottamista. Biisien väliset repliikit hoilataan oopperatyyliin, mikä näyttää kankaalla vähintäinkin omituiselta, mutta mikä ei kuitenkaan lopulta tarinaa juuri latista. Sen sijaan melodramaattiset kohtaukset, jossa tunnetta puristetaan nykytyyliin ja samalla lauletaan, eivät juuri tahdo pelata. Äänet pettävät ja kohtauksista jää jotenkin surkuhupaisa fiilis.
Kuva elää Evitassa musiikin mukana suurenmoisen soljuvasti ja dynaamisesti. Parker rakentaa laulujen taustalle upeita kuvaelmia, joissa ei tavara lopu kesken. Kaikki musiikin säestyksellä tapahtuva on kuin parhaimmista eeppisistä draamaelokuvista. Lukemattomien avustajien näytteleminen on korkealaatuista ja kuvat kulkevat.
