Joulukuussa 1995 joukkueurheilun seurasiirtojärjestelmä EU:ssa mullistui. Syynä oli EY-tuomioistuimen antama päätös, jolla muuan keskinkertainen belgialaisjalkapalloilija siirtyi Liegestä Dunkerqueen. Päätös lakaisi kaikki esteet EU-maiden urheilijoiden siirtymiseltä EU:n sisällä ja kirjasi jalkapalloilija Marc Bosmanin nimen historiaan.
Bosman-päätös on nyt saamassa jatkoluvun, joka saattaa jälleen mullistaa Euroopan palloilusarjat. Kaiken takana on nainen, koripalloilija Lilia Malaja. Malaja on lähtöisin Kazakstanista, mutta on nykyään Puolan kansalainen. 183-senttinen veteraanilaitahyökkääjä on kiertänyt urallaan Valko-Venäjällä, Puolassa, Espanjassa, Ranskassa ja Israelissa. Kesäkuussa 1998 Malaja allekirjoitti sopimuksen Strasbourgin kanssa.
Ranskan koripallosarjan sääntöjen mukaan jokaisella joukkueella sai olla korkeintaan kaksi EU-maiden ulkopuolelta tulevaa vahvistusta. Koska Strasbourgin kiintiö oli jo täynnä, ei Ranskan koripalloliitto suostunut antamaan Malajalle pelilupaa. Joukkue vei asian oikeuteen. Perusteena oli Puolan ja Ranskan valtioiden sopimus vuodelta 1991, jonka mukaan puolalaisilla on tasavertainen oikeus etsiä työtä Ranskasta. Eri oikeusasteiden jälkeen tapaus eteni Ranskan korkeimpaan oikeuteen, joka vahvisti viime vuoden lopussa Malajan oikeuden pelata Strasbourgissa.
Uusi hyökyaalto
Tällä hetkellä Malajan tapaus koskettaa suoranaisesti vasta Ranskaa. Mutta selvää on, että ennemmin tai myöhemmin pelaajat ja agentit alkavat hakea samanlaisia ennakkotapauksia muistakin maista. Tai sitten ratkaisu tulee EU:n komissiota, joka voisi laajentaa Malaja-päätöksen koskemaan kaikkia maita, joilla on samanlaisia työvoimaa koskevia EU:n kanssa.
-Bosman kymmenkertaisella voimalla, Sepp Blatter, Kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan puheenjohtaja, arvioi Malajan tapauksen tulevia vaikutuksia. Blatter uskoo, että ennen pitkää EU-maiden sarjat aukeavat rajoituksitta yli sadan maan urheilijoille.
Blatter muistuttaa, että kesäkuussa 2000 EU solmi työvoimaa koskevan sopimuksen 77 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maan kanssa. Kun tämä yhdistetään EU:n laajentumiseen ensi vuonna, on tuloksena todennäköisesti uusi halpojen palloilijoiden hyökyaalto Eurooppaan.
-Massamuuttoliike vaarantaa nuorien pelaajien kehittämisen, Blatter varoittaa. Hän toivookin EU:n komission antavan jalkapalloilulle "6+5" -poikkeusluvan, jonka mukaan jokaisen joukkueen tulisi laittaa kentälle vähintään kuusi kotimaan pelaajaa. Todennäköisyys poikkeusluvan saamiselle on kuitenkin erittäin pieni. Blatterin mukaan Bosman-päätöksen aiheuttama pelaajaliike ja televisiosopimusten räjähtäminen ovat syynä jalkapalloilun nykyiseen talouskriisiin. Mutta monet jalkapalloseurat ovat sitä mieltä, että juuri talousvaikeuksien takia seurat tarvitsevat halpoja pelaajia.
-Näiden maiden pelaajien palkat ovat usein kuusi tai seitsemän kertaa pienempiä kuin ranskalaisten pelaajien, Strasbourgin puheenjohtaja Patrick Proisy sanoo. Vain muutama päivä Malaja-päätöksen jälkeen Strasbourg rekisteröi tshekkipelaajat David Kobylikin ja Vaclav Drobnyn Ranskan jalkapallosarjan toiselle puoliskolle.
Suomessa kirjavaa
Suomen palloilusarjoissa on monenlaisia käytäntöjä ulkomaalaispelaajien rajoittamiseksi. Jääkiekon SM-liigassa ulkomaalaisten määrä on seurojen hiljaisella herrasmiessopimuksella rajattu viiteen pelaajaan välittämättä siitä, ovatko nuo ulkomaalaiset EU:sta tai eivät. Jalkapallon SM-sarjajoukkueet saavat palkata rajoituksetta Euroopan jalkapalloliiton Uefan 52 jäsenmaasta tulevia pelaajia, ja kolmea vahvistusta Uefan ulkopuolelta. Koripalloilun SM-sarjan säännöissä EU- ja Eta-maiden ulkopuolisten vahvistusten määrä on rajattu kahteen. Kaudella 2000-2001 koripallossa sai palkata rajatta kaikkien Euroopan maiden pelaajia, ja seitsemän SM-sarjaseuraa käytti mahdollisuutta hyväkseen.
(MTV3-STT)