Euroopan keskuspankin rahapolitiikan perusteet julkistettiin

Vuoden 1999 alussa toimintansa aloittavan Euroopan keskuspankin rahapolitiikka tulee perustumaan joko Euroopan Unionin rahamäärän kehitykseen tai inflaatiotavoitteeseen. Tämä käy ilmi tänään julkistetusta Euroopan rahapoliittisen instituutin EMIn talous- ja rahaliiton valmistelua koskevasta uudesta raportista.

Lopullinen päätös Euroopan keskuspankin rahapolitiikan strategiasta tehdään EU:n huippukokouksessa, joka päättää talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen osallistuvista maista ensi vuoden alussa. EMI ei tässä vaiheessa katso mahdolliseksi tai välttämättömäksi päättää tarkemmin, kumpi strategia Euroopan keskuspankille valitaan.

EMIn mukaan Euroopan Unionin yhteisen rahan euron käyttöönoton valmistelu on pysynyt sovitussa aikataulussa. Tämä tarkoittaa EMIn raportin mukaan sitä, että kaikki keskeiset yhteiseen raha- ja valuuttapolitiikkaan liittyvät selvitykset ja käsitteelliset määritykset on saatu valmiiksi. Seuraava vaihe valmistelussa on yksityiskohtainen suunnittelu, järjestelmien rakentaminen valmiiksi sekä niiden testaus.

Rahapoliittinen instituutti EMI on Euroopan keskuspankkijärjestelmän edeltäjä, joka vuoden 1999 alussa muuttuu Euroopan keskuspankiksi. Euroopan keskuspankin rahapolitiikan ensisijainen tavoite on EU:n perustamissopimuksen mukaisesti pitää yllä hintatason vakautta.

EKP:n pääaseena ovat avomarkkinaoperaatiot

Euroopan keskuspankin rahapolitiikan välineinä tulevat raportin mukaan olemaan pääasiassa avomarkkinaoperaatiot, mutta keskuspankki käyttää myös kahta maksuvalmiusjärjestelyä rahamarkkinoiden likviditeetin säätelyyn yön yli. Keskuspankki saa lisäksi oikeuden käyttää pankeille asetettavia vähimmäisvarantovelvoitteita. Varantojärjestelmää valmistellaan parhaillaan EMIssä.

Rahapolitiikan järjestelmällä on EMIn mukaan määrä varmistaa, että EKP pystyy tehokkaasti kontrolloimaan rahapolitiikan operatiivista tavoitetta. Normaalioloissa se on lyhytaikainen korko. Lisäksi järjestelmällä turvataan keskuspankille mahdollisuus antaa riittävän tarkkoja ja selkeästi erottuvia rahapolitiikan signaaleja.

Kotimaisten EU:n sisällä rahoitusmarkkinoilla toteutettavien interventioiden lisäksi keskuspankilla tulee olemaan myös valmiudet toimia valuuttamarkkinoilla. EKP vastaa EU:n valuuttakurssipolitiikasta. Valuuttamarkkinainterventioihin Euroopan keskuspankki käyttää kansallisista keskuspankeista EKP:lle siirrettyjä valuuttavarantoja. Valuuttapolitiikan valmistelussa varaudutaan siihen, että EKP voi toteuttaa valuuttapolitiikkaa joko keskitetysti tai hajautetusti.

Osaksi euroalueen ja muiden EU-maiden välistä tulevaa valuuttakurssipoliittista yhteistyötä valmistellaan uutta valuuttakurssimekanismia. Siinä valuuttainterventioita tulee EMIn mukaan käyttää vain tukivälineinä muiden politiikan keinojen ohella. Niihin kuuluvat raportin mukaan erityisesti EU:n jäsenmaiden taloudelliseen lähentymiseen ja valuuttakurssien vakauteen tähtäävät finanssi- ja rahapoliittiset toimet.

Repo ja maksuvalmiuskorko kertovat tavoitteista

EMIn suunnitelmien mukaan Euroopan keskuspankki voi käyttää rahamarkkinoilla neljänlaisia avomarkkinaoperaatioita. Perusrahoitusoperaatioina ovat likviditeettiä lisäävät repokaupat, jotka tehdään viikottain ja joiden maturiteetti on kaksi viikkoa. Pitkäaikaisissa rahoitusoperaatioissa kuukausittain tehtävien repokauppojen maturiteetti on kolme kuukautta. Niillä tulisi raportin mukaan olemaan vähäinen osa EKP:n rahoituksen kokonaismäärästä.

Rahamarkkinoiden hienosäätöoperaatioiden toteuttamistapa riippuu raportin mukaan olosuhteista ja keskuspankin erityistavoitteista. Rakenteellisilla operaatioilla EKP voi vaikuttaa pankkisektorin rakenteelliseen keskuspankkiasemaan.

EKP:n käytössä tulee olemaan kaksi maksuvalmiusjärjestelyä pankkien yön yli -likviditeetin lisäämiseksi tai sen sitomiseksi. Ne muodostavat rajat yön yli -markkinakoroille. Maksuvalmiuskorkojen avulla keskuspankki voi lähettää signaaleja yleisestä rahapolitiikan virityksestä.

EKP:lle suunniteltua vähimmäisvarantojärjestelmää voidaan raportin mukaan käyttää rahamarkkinakorkojen tasaamiseen, rakenteellisen keskuspankkirahoituksen tarpeen luomiseen tai lisäämiseen ja mahdollisesti helpottamaan rahan määrän kasvun ohjausta.

Hajautettu toteutus EKP:n alkuvaiheessa

Rahapolitiikan valmistelutyön tässä vaiheessa Rahapoliittinen instituutti lähtee siitä, ettei Euroopan keskuspankki toteuta rahapolitiikkaa etäoperaatioilla. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että EKP:n rahapolitiikan toteuttamisesta kussakin euroalueen jäsenmaassa vastaa maan oma keskuspankki, joka on osa EKP:ia. Jäsenkeskuspankit toimivat rahamarkkinoilla vain omissa maissaan.

Varmistaakseen koko euroalueelle yhteisen rahapolitiikan virityksen ja tasapuoliset kilpailuedellytykset EMI on laatinut yhteisiä kelpoisuusvaatimuksia sekä rahapoliittisten operaatioiden vastapuolille että arvopapereille. EKP:n raportin mukaan laaja vastapuolien joukko voi osallistua avomarkkinaoperaatioihin ja maksuvalmiusjärjestelyihin. Tämä tehostaa rahapolitiikkaa ja sopii EMIn mukaan hyvin hajautettuun operaatiomalliin.

Keskuspankin rahapoliittisissa operaatioissa vakuutena käytettävät arvopaperit jaetaan kahteen ryhmään. Molempiin vakuusryhmiin tulee sekä julkisen sektorin että yksityisten liikkeeseen laskemia arvopapereita, jotka pääosin ovat vakuuskelpoisia koko euroalueella.

Ykköstason lista koostuu jälkimarkkinakelpoisista arvopapereista, jotka täyttävät koko rahaliiton alueella yhdenmukaiset kelpoisuusvaatimukset. Lista tulee sisältämään myös EKP:n liikkeeseen laskemat velkainstrumentit. Kakkostason listalle tulevat muut jälkimarkkinakelpoiset tai ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit, joiden kansalliset keskuspankin katsovat olevan erityisen tärkeitä kansallisille rahoitusmarkkinoille ja pankkijärjestelmille. Kaikki listat ovat julkisia.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat