Uusien rakennusten on oltava päästöttömiä vuodesta 2030 alkaen.
EU-parlamentti on äänestänyt rakennusten energiatehokkuusdirektiivin hyväksynnän puolesta täysistunnossaan Strasbourgissa.
Äänestyksessä 370 meppiä äänesti puolesta, 199 vastaan ja 46 tyhjää.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistus pyrkii leikkaamaan EU:n rakennussektorin kasvihuonekaasupäästöjä ja energiankulutusta merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Tarkoituksena on myös peruskorjata enemmän energiatehokkuudeltaan heikoimpia rakennuksia.
Lainsäädännön esittelijä, Irlannin vihreiden Ciaran Cuffe iloitsi päätöksestä ja sanoi sen vähentävän päästöjen lisäksi energiakuluja.
– Tämä laki auttaa meitä alentamaan energialaskuja ja vaikuttamaan energiaköyhyyden juurisyihin, hän sanoi tiedotteessa.
EU-komission alkuperäinen ehdotus nosti vilkasta keskustelua muun muassa siitä, joudutaanko Suomessa toteuttamaan rakennuksien "pakkoremontteja" kaavamaisesti. Muun muassa Omakotitaloliitto ilmaisi huolensa asiasta.
Muotoilua muutettiin kuitenkin neuvotteluiden aikana niin, että jäsenmaat valitsevat nyt itse kohderakennukset ja toteuttavat toimenpiteet.
Suomalaismepeistä esimerkiksi Henna Virkkunen (kok.) totesi sosiaalisessa mediassa, että komission alkuperäinen ehdotus nosti Suomessa ison polemiikin "syystäkin". Tämän jälkeen esitykseen on tehty isoja muutoksia.
– Edelleenkin tavoitteena on vähentää rakennusten energiankulutusta tuntuvasti seuraavina vuosikymmeninä, mutta nyt jäsenmaat itse päättävät, mihin rakennuskantaan energiaremontteja kohdennetaan ja millä tavalla.
Asuinrakennusten osalta jäsenmaiden täytyy toimenpiteillään varmistaa, että primäärienergian keskimääräistä käyttöä vähennetään ainakin 16 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja ainakin 20–22 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.
Uusi direktiivi asettaa energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset muille kuin asuinrakennuksille. Tavoite on, että energiatehokkuudeltaan heikoimmista ei-asuinrakennuksista 16 prosenttia kunnostetaan vuoteen 2030 mennessä ja 26 prosenttia vuoteen 2033 mennessä.
