Eurooppaa koetteleva energian hinnan nousu on yksi suurista keskustelunaiheista, kun EU-maiden johtajat kohtaavat tänään toisensa huippukokouksessa Brysselissä.
EU-komissio on kehottanut jäsenmaita ratkomaan kohoavien energian hintojen vaikutuksia pitkälti jo olemassa olevien keinojen pohjalta. Suomi pitää komission viime viikolla esittelemää työkalupakkia perusteltuna ja oikeansuuntaisena.
– On myös tärkeää, että hintojen nousun perusteella ei luoda uusia EU:n sisäisiä tulonjakomekanismeja, hallituksen EU-ministerivaliokunnassa linjattiin ennen huippukokousta.
Suomea EU-johtajien pöydässä edustaa pääministeri Sanna Marin (sd.).
Energiakeskustelu on mutkikasta, koska EU-maiden välillä on paljon eroja siinä, millä tavalla tuotettua energiaa ne käyttävät.
Esimerkiksi Suomi ei ole juurikaan kaasusta riippuvainen, kun taas monelle muulle maalle se on keskeinen osa energiantuotantoa. Jotkut jäsenmaat ovat ehtineet rakentaa runsaasti uusiutuvaa energiaa, toiset taas vähemmän. EU-virkamies kuvaakin tilannetta monimutkaiseksi mosaiikiksi.
Ydinvoiman ja kaasun kannattajat eri leireissä
Ajankohtaiseen hintapohdintaan sekoittunee keskustelu siitä, millainen asema ydinvoimalla ja kaasulla tulisi olla EU:n kestävien rahoitustuotteiden määritelmässä eli taksonomiassa.
EU-virkamiehen mukaan huippukokouksessa ei ole varsinaisesti tarkoitus puhua taksonomiasta, mutta EU-maiden johtajilla on vapaus nostaa esiin tarpeelliseksi katsomiaan seikkoja.
Ydinvoiman ja kaasun kohtaloa kestävien rahoitustuotteiden määritelmässä on punnittu komissiossa. Financial Timesille puhunut rahoituspalveluista vastaava komissaari Mairead McGuinness kertoi, että pohdinta viivästyy, mutta vuoden loppua kohden paineet kasvavat asian ratkaisemiseksi.
Asian ympärillä on ollut paljon poliittista painetta. Esimerkiksi Ranska, Suomi ja moni muu jäsenmaa ovat liputtaneet ydinvoimalle suotuisan ratkaisun puolesta.