Vain 15 työvuodesta eläkettä saava Aila on hakenut aktiivisesti osa-aikatöitä jo viiden vuoden ajan. 64-vuotias osaava, kielitaitoinen nainen on naurettu ulos sekä työnvälitystoimistoista että pääkaupunkiseudun liikkeistä.
Aila on asunut suurimman osan elämästään ulkomailla pitkin Keski-Eurooppaa ja Välimeren maita. Vuodet vierivät tulkkina työskennellen. Vakuutus- ja eläkeasioita kukaan ei ottanut missään vaiheessa esille.
Kun Aila lopulta palasi Suomeen ja jäi eläkkeelle, hinta ulkomailla vietetyistä vuosista paljastui kertaheitolla.
− Eläkkeeni koostuu 15 vuoden työurasta Suomessa sekä kuuden kuukauden työjaksosta Saksassa. Muut vuodet eivät tuottaneet eläkettä. 15 vuodesta ei kovin suuria summia muodostunut, Aila kertoo.
Tyly vastaanotto
Aila on ollut vajaat kymmenen vuotta eläkkeellä. Ensimmäiset vuodet hän viihtyi kotona tiukasta taloudesta huolimatta.
Vähitellen säästöt hupenivat. Samalla Aila alkoi kaivata enemmän ihmisten ilmoille.
− Keksin viitisen vuotta sitten, että osa-aikatyö sopisi minulle hyvin. Otin yhteyttä kahteen yksityiseen työnvälitystoimistoon ja kerroin tilanteeni. Minut naurettiin kummastakin ulos, Aila kertaa tyrmistyttävää reaktiota.
Kuusikymppinen eläkeläinen oli ymmällään. Vuodet ulkomailla olivat poikineen rautaisen kielitaidon: Aila puhuu viittä kieltä. Taakkana ei ollut lastenhoito-ongelmia, sen sijaan Ailalla ei ollut muuta kuin aikaa.
Ikävästä vastaanotosta huolimatta Aila alkoi hakea omatoimisesti töitä.
− Laitoin lehtiin ja ruokakauppojen ilmoitustauluille ilmoituksia. Aloin myös kiertää Helsingin keskustan liikkeitä, aina matkamuistomyymälöistä vaatteita ja kenkiä myyviin putiikkeihin.
Reaktiota olivat kautta rantain kielteisiä. Toisinaan kommentit olivat jopa loukkaavia.
− Eräässä liikkeessä päiviteltiin, että ette kai te tuossa iässä kuvittele tulevanne työelämään. Minua osoitettiin sormella ja kohdeltiin aivan kuin olisin seonnut, Aila ihmettelee.
− Miten keksit jotain tuollaista? Kyllä me mieluummin otetaan joku nuori tyttö, kuuluivat kommentit.
"En anna periksi"
Aila on etsinyt aktiivisesti töitä viiden vuoden ajan − turhaan. Hän ei keksi mitään todellista syytä siihen, miksi töitä ei löydy.
− Olen urheilullinen, pukeudun kivasti ja meikkaan sekä laitan itseäni mielellään. Ulkoisesta olemuksesta torjunta ei voi ainakaan johtua, Aila pohtii.
Ailaa naurattaa ja itkettää samaan aikaan kun hän kertaa, mihin hommiin hän olisi kuitenkin lopulta ajoittain kelvannut.
− Päiväkahviseuralaiseksi tai viihdelinjoille, kuulemma matalan ääneni takia, Aila parahtaa.
Julkisuudessa puhutaan paljon eläkeiän nostamisesta. Ailan mielestä ei ole hyvä, jos ihminen pakotetaan jatkamaan työtä, josta hän ei pidä tai joka on liian raskasta. Asialla on kuitenkin toinen puoli.
− Pitäisi olla olemassa vastavuoroisesti joku instanssi, joka olisi erikoistunut töiden välittämiseen meille ikäihmisille. Meissä menee hukkaan valtava voimavara!
Aila jatkaa kohtaamastaan asenteesta huolimatta sitkeästi työnhakua.
− Välillä olen miettinyt, pitäisikö minun muuttaa pois Suomesta. Mutta olen vanhoilla päivilläni alkanut taas viihtyä täällä.
Studio55/Jenni Kokkonen
Onko sinulla tarina kerrottavanasi?
Studio55 etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.
Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme Studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä sähköpostia osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.