Espanjaa ravisteleva sisäpoliittinen kriisi syveni torstaina, kun hallitus ilmoitti puuttuvansa Katalonian itsehallintoon. Hallitus aikoo lauantaina listata toimenpiteet, joihin se ryhtyy Espanjan perustuslain artiklan 155 nojalla.
Artikla mahdollistaa maakunnan itsehallinnon rajoittamisen. Toimenpiteet tarvitsevat kuitenkin vielä Espanjan senaatin hyväksynnän, mitä odotetaan aikaisintaan ensi viikolla.
Tutkija uskoo, että luvassa on väkivaltaisuuksia, jos Espanjan hallitus ryhtyy purkamaan Katalonian itsehallintoa. Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Teemu Tammikon mukaan suurin riski liittyy mielenosoituksiin ja siihen, että turvallisuusjoukot ryhtyvät tukahduttamaan niitä voimatoimin.
– Näissä yhteenotoissa tulee aina loukkaantumisia, kuten on jo nähty. On aina riskinä, että tulee myös kuolonuhreja, mikä kärjistäisi tilannetta entisestään, Tammikko arvioi STT:lle.
Aluejohtajan vastaus ei miellyttänyt
Hallitus oli asettanut torstaiaamupäiväksi takarajan Katalonian aluehallinnon johtajalle Carles Puigdemontille ilmoittaa selvästi, onko maakunta julistautunut itsenäiseksi. Kuun alussa järjestetyn itsenäistymisäänestyksen jälkeen Puigdemont allekirjoitti itsenäistymisjulistuksen. Hän ei kuitenkaan vienyt julistusta alueparlamentin käsittelyyn, vaan sanoi odottavansa mahdollisuutta vuoropuheluun Espanjan hallituksen kanssa.
Torstain takarajan koittaessa Puigdemont uhkasi, että jos hallitus ei suostu neuvotteluihin, hän vie julistuksen alueparlamenttiin. Hallitusta Puigdemontin vastaus ei miellyttänyt, vaan se ilmoitti, että koska aluejohtaja ei ollut noudattanut takarajaa, hallitus aikoo jatkaa toimia "perustuslaillisen järjestyksen" palauttamiseksi Kataloniaan.
Artiklaa 155 ei ole koskaan aiemmin käytetty. Asiantuntijoidenkin kesken on erimielisyyttä siitä, miten laajat oikeudet se hallitukselle lopulta antaa.
Tammikon mukaan toinen kysymys on, kuinka laajasti hallitus ylipäänsä haluaa puuttua Katalonian itsehallintoon. Hän uskoo, että Espanjan hallituksen päällimmäisenä tavoitteena on saada Kataloniaan uudet vaalit.
– En usko, että keskushallinnolla on halua nöyryyttää Kataloniaa sinänsä. Lähinnä heitä kiinnostaa kaataa nykyinen hallitus ja saada järjestettyä uudet vaalit. Siihen riittäisi aika vähäinenkin itsehallinnon purkaminen, Tammikko sanoo.
"Tulisipa itsenäisyysliike järkiinsä"
Tammikko pitää tilanteen kärjistymistä huonona koko Espanjan, mutta erityisesti Katalonian kannalta.
– Kataloniassa on edessä hyvin levottomat ajat. Siinä mielessä olisi toivottavaa, että itsenäisyysliike tulisi järkiinsä ja hyväksyisi sen, ettei tätä kannata väkivallalla ratkaista.
Kiistellyssä itsenäistymisäänestyksessä 90 prosenttia äänestäjistä kannatti Espanjasta irtautumista. Äänestysvilkkaus jäi kuitenkin vain runsaaseen 40 prosenttiin. Tammikon mukaan itsenäistymishankkeen suurin ongelma onkin, että siltä puuttuu demokraattinen oikeutus.
– Siksi hankkeella ei ole juuri ystäviä kansainvälisestikään.
Tammikko pitää Katalonian itsenäistymistä sinänsä mahdollisena, mutta vasta vuosien tai vuosikymmenten päästä.
– Lyhyellä aikavälillä ja tässä tilanteessa se ei ole mahdollista. Tilanteen kärjistäminen vain siirtää tavoitetta entistä kauemmas ja johtaa todella suuriin inhimillisiin kustannuksiin.