Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja vakuuttaa, että avaruuden asteroideista, meteoreista, aurinkomyrskyistä ja muista ei ole ihmiskunnan tuhoajiksi.
– Viimeiset 10–15 vuotta ympäri maailman on pyöritetty eri ohjelmia, joissa avaruuden kivimurikoita kartoitetaan. Kaikki kilometriä suuremmat Maan läheltä kulkevat objektit alkaa olla löydetty. Alkaa olla selvää, että dinosaurusten tappaja -luokan asteroidia ei ole tulossa meitä kohti missään järjellisessä tulevaisuudessa.
Tänä vuonna Cerro Tololo Inter-American -observatorioon Pohjois-Chilessä asennetaan uusi teleskooppi ja 520 megapikselin kamera, joka alkaa muiden tehtävien lisäksi kartoittaa taivasta mahdollisten pienempien kivenmurikoiden varalta.
– Seuraavaksi siirrytään tutkimaan 100 metrin kokoluokkaa olevia kiviä. Maahan osuessaan sellainen aiheuttaisi suurta paikallista tuhoa esimerkiksi suurkaupungissa, mutta sivilisaation tuhoajiksi niistä ei ole.
Kosmologisista maailmanloppuskenaarioista ihmisten kannattaa olla vielä vähemmän huolissaan. Aurinko porottaa tasaisesti vielä satoja miljoonia, jopa miljardeja vuosia. Lähelle tulevat, Maan nielaisevat mustat aukot ja muut Internetissä leviävät jutut ovat pelkkää huuhaata, sanoo Valtaoja.
– Ainoa mistä ihmisten tarvitsee olla huolissaan, olemme me itse. Suurimmat uhat liittyvät ympäristön tuhoamiseen ja kasvihuoneilmiöön. Nämäkään tuskin aiheuttaisivat maailmanloppua, mutta hyvin ikäväksi ne voivat elämän tehdä. Meillä ei ole muuta pelättävää kuin me itse.
Tyhjiö ei räjäytä päätä
Lopuksi Valtaojan kanssa tuli vielä puhe tyhjiöstä ja ihmisen selviytymisestä siinä. Eri elokuvissa tyhjiön on kuvattu aiheuttavan vaikka minkälaisia kamaluuksia veren välittömästä kiehahtamisesta aina pään räjähtämiseen asti. Mikään kauhukuva ei pidä paikkaansa.
– Ihminen selviää tyhjiössä sen aikaa minkä ihminen selviää ilman happea, eli kymmenestä sekunnista puoleen minuuttiin. Avaruudessa on toki kylmä, mutta se ei ehdi vaikuttaa niin lyhyessä ajassa. Kylmyys ei siis pahemmin kirpaise. Veri puolestaan ei kiehu, sillä ihmisen verenkiertojärjestelmä pitää paineen yllä tyhjiössäkin.
– Kubrickin 2001: Avaruusseikkailu oli itse asiassa hyvin realistinen kuvatessaan astronautin lyhyen hetken avaruudessa ilman kypärää. Siitä voi selvitä, jos toimii nopeasti ja pääsee takaisin alukseen.
Studio55.fi/Pekka Torvinen
Kuvat Colourbox