Entinen pääministeri Esko Aho muistaa edesmenneen valtiosihteeri Raimo Sailaksen laajasti sivistyneenä vaikuttajana, joka edusti uudenlaista virkamieskulttuuria lama-Suomessa.
Aho oli tavannut syöpää sairastaneen Sailaksen vielä tämän vuoden puolella.
– Hän oli hyvässä iskussa, kiinnostunut kaikista yhteiskunnan asioista ja halusi edelleen osallistua keskusteluun, Aho kertoo MTV Uutisten haastattelussa.
– Tämä on iso menetys suomalaiselle yhteiskunnalle ylipäänsä ja suomalaiselle talouskeskustelulle. Hän oli merkittävä suomalainen talousvaikuttaja.
Sailas toimi valtiovarainministeriön budjettipäällikkönä Ahon pääministerikaudella 90-luvun talouskriisissä. Aho muistelee yhteistyön sujuneen hyvin, vaikka Sailas poikkesikin perinteisestä virkamiesroolista.
– Hän oli virkamies, joka käytti täysimääräisesti hyväkseen myös julkisuuden ja halusi tulla näkyviin mielipiteineen ja käsityksineen enemmän kuin mihin oli totuttu. Samalla hän valmisti maaperää vaikeille päätöksille ja teki sillä tavalla tärkeää työtä, Aho kuvailee.
– Meillähän oli erilainen yhteiskunnallinen tausta, hän oli tunnetusti sosiaalidemokraatti. Se ei vaikuttanut asioiden hoitoon, vaan koitimme tehdä parhaamme, että Suomi selviää.
– Siinä tarvittiin yhteiskunnallisia päätöksiä, mutta myös erittäin hyvää virkamiesosaamista, ja Sailas edusti sitä, Aho sanoo.
Sivistynyt ja merkittävä mielipidevaikuttaja
Aho toteaa Sailaksen merkittävimmän vaiheen sijoittuneen juuri 90-luvun talouskriisin aikaan, ja arvelee, että tämän merkitys tulee tarkentumaan tulevina vuosina.
– Sen (talouskriisin) läpikäynti on vielä kesken. Siitä ovat kirjoittaneet paljon ne, jotka olivat mukana, tai joilla oli voimakkaita mielipiteitä siitä, mitä tapahtui, hän pohtii.
– Varmaankin vielä tullaan saamaan irti paljon uutta. Ehkä paremmin ymmärretään myös valtavat vaikeudet, joihin silloin ajauduttiin. Sailas kuului niihin, jotka sekä ymmärsivät tilanteen vakavuuden että uskalsivat esittää keinoja, joilla asioita korjataan.
Aho laskee Sailaksen vahvuudeksi myös tämän laajan yleissivistyksen.
– Hän oli perehtynyt paitsi yhteiskuntaan yleensä, niin myös Suomeen joka kantilta. Hän tunsi kaikki Suomen kolkat ja hänellä oli hyvä käsitys siitä, mitä tässä maassa tapahtui, Aho kertoo.
– Voisi sanoa, että yksi aikakausi päättyy. Hänen mukanaan menee yksi virkamieskulttuuri, joka oli isossa roolissa, kun Suomen taloutta pantiin uuteen uskoon.
Aho arvelee, että Sailaksen tavoin ei ole enää helppo toimia muuttuneessa virkamies- ja yhteiskunnallisessa kulttuurissa. Hänen mielestään Sailaksen kaltaiselle hahmolle olisi edelleen tilausta.
– Toivottavasti vielä tullaan näkemään virkamiehiä, joilla on paitsi sanottavaa, niin myös sanomisen halua ja mahdollisuuksia. Ei ole kysymys siitä, että sanomisen halu olisi vähentynyt, yhteiskunnallinen keskustelukulttuuri on myös muuttunut tavalla, joka tekee entistä vaikeammaksi sailasmaisten roolien ottamisen.