Erkko ja Seppälä yhä Suomen rikkaimmat

Sanoma-WSOY:n suuromistajat Aatos Erkko ja hänen sisarensa Patricia Seppälä ovat yhä Suomen rikkaimpia ihmisiä. Kun superrikkaiden rahat aiemmin olivat kartanoissa, metsissä ja kivitaloissa, nyt ne ovat paljolti pörssiosakkeissa.

Kolme rikkainta


Toimittajat Kari Tervo ja Heikki Hiilamo kirjoittivat kirjan Suomen sadasta rikkaimmasta, verotettavan varallisuuden mukaan laskettuna. Superrikkaiden joukkoon mahtuu perijöitä, liikemiehiä, yrittäjiä ja onnenmyyriä, jotka puolivahingossa ovat osuneet oikealla hetkellä oikeaan paikkaan. Rikkaat puuhastelevat mitä moninaisemmissa tehtävissä. Suomen kolmanneksi rikkain Elsa Fromond on päätoiminen maanviljelijä ja kiihkeä luomuviljelyn puolestapuhuja. Fromond on Suomen toiseksi rikkaimman perheen Ehrnroothien nuorin lapsi. Ahlströmin suurin henkilöomistaja, taiteilija Mona Huber pyörittää ystävineen vaihtoehtoista taidegalleriaa VR:n vanhoilla makasiineilla Helsingin keskustassa.

Rikkauksien takaa paljastuu usein omistus jossain menestyneessä pörssiyhtiössä. Etenkin Nokian rakettimainen nousu on tehnyt Suomessa monta osakemiljonääriä. Suomen sadan rikkaimman listalla ei kuitenkaan löydy Nokian pääjohtajajaa Jorma Ollilaa eikä muitakaan Nokian palkkajohtajia. Yksi syy on se, ettei kaikkia Nokian optioita ole vielä jaettu ja toinen syy löytyy verotuksesta: optiot verotetaan ansiotulona. Rikkaiden listan neljäntenä on Nokian suuromistajiin kuuluva Timo Lehtonen. 1990-luvulla Lehtonen tunnettiin Nokian toiseksi suurimpana henkilöomistajana. Lehtonen myi perustamansa tietoliikennealan yrityksen Martis Oy:n viime vuosikymmenen puolivälissä ja hankki kaupassa 122 miljoonan verotettavat tulot.

Lista ei kerro kaikkea


Rikkaiden listan ykkössijaa pitävän Aatos Erkon verotettava varallisuus vuonna 1998 oli runsaat 680 miljoonaa markkaa ja hänen sisarensa Patricia Seppälän 441 miljoonaa markkaa. Todellisuudessa Erkkojen mediaperheen omaisuus on tuntuvasti verotietoja suurempi, kun otetaan huomioon heidän omistuksensa Sanoma-WSOY:ssä, joka vietiin pörssiin vuosi sitten. Lokakuun pörssikursseilla laskien Erkkojen perheen pörssiomaisuuden arvo oli noin 3,8 miljardia markkaa. Tämän vuoden alussa F-Securen pääomistaja Risto Siilasmaa alkoi nousta Erkkojen luokkaan. Hänen omaisuutensa markkina-arvo oli noin kolme miljardia markkaa. Miljardööri Siilasmaa kasvatti pienestä ohjelmistoalan firmasta yhden maan johtavista tietoturvayhtiöistä, jonka pörssikurssi on noussut huimasti. Siilasmaa on yhtiön pääomistaja. Kansainvälisissä vertailuissa Erkon ja Siilasmaan omaisuudet jäävät vaatimattomiksi. Esimerkiksi juuri media-alan mogulin Ted Turnerin omaisuus oli Forbes-lehden mukaan viime vuonna 6,9 miljardia dollaria eli noin 42 miljardia markkaa. Turner oli USA:n 21:ksi rikkain.

Taiteilijoita ei juuri näy

Taiteilijoita, poliitikkoja tai viihdetaiteilijoita rikkaimpien suomalaisten joukossa ei näy, kun taas monessa maassa urheilijat ja muusikot tunnetaan rikkaiden listaltakin. Jotkut suomalaisurheilijat ovat nousseet superrikkaiden joukkoon. He eivät asu Suomessa eivätkä tämän takia näy kirjan listalla, jossa omaisuus on laskettu verotettavan varallisuuden mukaan. Rikkaimpana suomalaisurheilija kirjan kirjoittajat pitävät Mika Häkkistä, jolle McLaren-Mercedes talli maksaa tänä vuonna palkkaa noin 110 miljoonaa markkaa. Suomalaisten jääkiekkoilijoiden kärkinimi Teemu Selänne nostaa NHL-seura Mighty Ducks of Anaheimissa noin 30 miljoonan markan vuosipalkkaa.

Mittaamisen vaikeus

Kirjan kirjoittajat korostavat miten vaikea on mitata ihmisten rikkautta. Ihminen voi omistaa suuret määrät erilaisia kiinteistöjä, osakkeita, joukkovelkakirjoja, sijoitusrahasto-osuuksia, optioita. Toisen omistuksia on lähes mahdoton seikkaperäisesti selvittää. Pörssiosakkeiden omistus on näkyvää, sillä pörssiyhtiöiden on pidettävä arvo-osuusrekisteriä osakkeistaan ja osakkaistaan. Mittaus- ja vertailuongelmien takia kirjoittajat päätyivät listaamaan rikkaita verottajan tietojen mukaan. Todellisuudessa Suomessa oli viime vuodenvaihteessa paljon enemmän todella rikkaita teknologiayrittäjiä kuin vuoden 1998 verotiedot kertovat. Teknologiahuuma alkoi vasta vuosi sitten. (STT)

Lue myös:

    Uusimmat