Erikoistutkija: Yllättävää, että suurinta osaa lukioista ei voi laittaa järjestykseen

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on mitannut aamupäivällä julkaistussa vertailussa lukioiden tuottamaa ”arvonlisää” ylioppilastutkintotuloksiin.

Tutkimuksen keskeisin tulos on, että kunakin vuonna parhaiden ja huonoimpien lukioiden välillä näyttää olevan selviä laatueroja.

VATT tutki ylioppilastutkintotodistuksia edelliseltä kymmeneltä vuodelta. Parhaiten tässä tutkimuksessa menestyi muutama lukio maaseudulta.

Puheenjohtaja Otto Alhoniemi Suomen lukiolaisten liitosta toteaa MTV Uutislivessä, että medioiden tekemät yksinkertaiset lukio-rankingit ovat aiheuttaneet huonoja lieveilmiötä, kuten koulujen vertailua huonolta pohjalta.

- Lähtökohtaisesti olemme suhtautuneet melko kriittisesti siihen, että lukioita rankataan esimerkiksi pelkästään yo-tutkintojen pohjalta. Lukiot kuitenkin ovat melko tasalaatuisia ja niissä on hyvää koulutusta, toteaa Alhoniemi.

Myös VATTin erikoistutkija Heikki Pursiainen toteaa, että suurinta osaa kouluista ei voida laittaa tutkimuksen perusteella järjestykseen. Tämä tuli tutkimuksessa jopa yllätyksenä.

-Tutkimuksessa huomattiin, että lukioita ei ole helppo laittaa paremmuusjärjestykseen, vaan ne ovat yllättävän tasalaatuisia, kertoo Pursiainen.

Alhoniemi ei usko, että menestystä niittäneistä lukioista löytyisi mitään yksittäistä menestysreseptiä.

Entä pitäisikö jo peruskoulussa olla standardoidut tasomittaukset, jotta oppilaiden lähtötasoja voitaisiin vertailla paremmin?

Alhoniemi ei usko, että peruskouluihin tarvittaisiin tasomittauksia. Pursiainen puolestaan kannattaa standardoituja kokeita, koska peruskoulujen arvostelukäytännöt vaihtelevat maan eri kouluissa.

Lue myös:

    Uusimmat