Epäterveellinen ruoka sekoittaa aivot ja saa ylensyömään – syyttävä sormi osoittaa evoluutiota | MTV Uutiset
Epäterveellinen ruoka sekoittaa aivot ja saa ylensyömään – syyttävä sormi osoittaa evoluutiota
0:37
Julkaistu 15.06.2018 16:45
Valpuri Haapala
valpuri.haapala@mtv.fi
Tutkimus vahvistaa eläinkokeista saatuja tuloksia ja viittaa siihen, että myös ihmisten itsehillintä pettää sekä hiilihydraatteja että rasvoja sisältävien ruokien äärellä. Syy siihen piilee aivojemme palkitsemisjärjestelmässä, jota runsasrasvaiset ja hiilihydraattipitoiset ruoat aktivoivat kahta kautta.
Yllä olevalla videolla on listattuna riippuvuutta aiheuttavia ruokia.
Yalen yliopiston tuoreessa tutkimuksessa selvisi, että ihmisaivojen palkitsemisjärjestelmä aktivoituu enemmän silloin, kun henkilö näkee sekä paljon rasvaa että hiilihydraatteja sisältäviä ruokia verrattuna siihen, jos hän näkee vain runsaasti hiilihydraatteja sisältäviä ruokia.
Rasvaiset ruoat aktivoivat aivojen palkitsemisjärjestelmää samoin kuin runsaasti hiilihydraatteja sisältävät ruoat. Nämä kaksi eri ruoka-ainetta kuitenkin aktivoivat aivoja eri reittejä pitkin, sanoo tutkimusta johtanut Yalen psykiatrian professori Dana Small.
– Tutkimuksemme osoittaa, että signaalien yhdistyessä kiinnostus ruokaan lisääntyy.
Tutkimuksessa näytettiin 206 normaalipainoiselle parikymppiselle koehenkilölle kuvia kolmesta eri ruokakategoriasta. Ruoat sisälsivät joko paljon rasvaa, hiilihydraatteja tai molempia. Osallistujien aivoja kuvattiin heidän katsoessaan näitä kuvia.
Tulokset osoittavat, että koehenkilöiden aivosolut aktivoituivat eniten, kun he näkivät runsaasti rasvaa ja hiilihydraatteja sisältäviä ruokia, kuten ranskalaisia, sipsejä, donitseja ja prosessoituja ruokia.
Koehenkilöt saivat myös arvioida, paljonko luulivat eri kuvissa näkyvien ruokien sisältävän energiaa. Vaikka rasvaisista ruoista tuleva kalorimäärä osui kutakuinkin kohdalleen, runsaasti hiilihydraatteja sisältävien ruokien energiamäärä osoittautui hankalaksi arvioitavaksi. Kun ruoasta löytyi sekä runsaasti rasvaa että hiilihydraatteja, ihmiset arvioivat energiamäärän epätäsmällisesti.
Osallistujilta myös kysyttiin, olisivatko he valmiita laittamaan rahaa epäterveellisiin ruokiin. Suurin osa oli.
Aivomme eivät ole tottuneet nykytilanteeseen
Tutkijat muistuttavat, että evolutiivisesti katsoen aivomme ovat kehittyneet ympäristössä, jossa harvoin törmäsi sekä runsaasti hiilihydraatteja että rasvoja sisältäviin ruoka-aineisiin. Esi-isämme selviytyivät pitkälti kasveja ja lihaa syömällä.
Ainoa sekä runsaasti rasvaa että hiilihydraatteja sisältävä ruoka esi-isiemme aikana oli rintamaito. Sen oli tärkeä maistua lapselle, jotta tämä selviäisi hengissä.
– Nyky-yhteiskunta on täynnä runsaasti rasvaa ja hiilihydraatteja sisältäviä prosessoituja ruokia, kuten donitseja, ranskalaisia, suklaapatukoita ja sipsejä. Palkitsemisjärjestelmän vuoksi ne saattavat edistää ylensyöntiä ja lihavuutta, Small sanoo.
Esi-isiemme himo runsasenergisiä ruokia kohtaan on seurausta myös saaliseläintaustastamme. Vähäenergistä ruokaa varten ei ollut järkeä riskeerata henkeään. Tämän vuoksi ihmisille myös kehittyi taito arvioida potentiaalisen aterian sisältämää energiamäärää.
Ilmiö sama muillakin nisäkkäillä
Nyt julkaistu tutkimus on jatkoa aiemmille jyrsijöille tehdyille tutkimuksille. Eläimet pystyvät tavallisesti hillitsemään syömistään silloin, kun niille annetaan ainoastaan hiilihydraatteja tai rasvoja. Kun nämä ravintoaineet yhdistetään, eläinten itsehillintä pettää ja ne lihoivat.
Ilmiö näyttää pätevän myös ihmisten kohdalla.
Yalen yliopiston tutkimus esiteltiin Cell Metabolims -tiedejulkaisussa.
