Ensiasunnoksi halutaan kolmio

Suomalainen vaatii ensimmäiseksi asunnokseen nykyään kolmion. Keskimääräinen koko on 68 neliömetriä ja hinta liki 150 000 euroa. Tiedot käyvät ilmi Kiinteistömaailman tutkimuksesta, jossa käytiin läpi kaikki yli 9 000 ensiasunnon ostajaa vuosilta 2008-2010.

Yksiön ensimmäiseksi omistusasunnokseen kelpuuttaa alle 10 prosenttia vastaajista. Helsingin seudulla osuus on suurempi, noin 16 prosenttia. Keskimäärinen ensiasunnon hinta kohoaa Helsingissä 180 000 euroon, kun Pohjois-Suomessa ensimmäinen asunto hankitaan keskimäärin alle 110 000 eurolla.

Tyypillisin ensiasunnon ostaja on alle 30-kymppinen lapseton pariskunta, joka muuttaa omaan kotiin vuokra-asunnosta. Pariskunnan bruttotulot ovat keskimäärin 2000-4000 euroa kuussa. Yli puolet vastaajista rahoittaa asunnon kokonaan lainalla. Vastaajista vain kolmasosa on kilpailuttanut lainapankkiaan.

Kiinteistömaailman toimitusjohtajan Tommi Rytkösen mukaan näkymät asuntomarkkinoilla ovat nyt kohtuullisen hyvät. Viime syksyn noin 10 prosentin hintojen nousu on tasaantunut ja myytävien asuntojen määrä on kääntynyt alkuvuonna nousuun.

Sampo Pankin liiketoimintajohtaja Kenneth Kaarnimo muistuttaa, että alhainen korkotaso voi hämätä asuntomarkkinoilla. Hän neuvoo, että uuden lainan ottajan kannattaa lainalaskurissa käyttää kokonaiskorkona viittä tai kuutta prosenttia, niin maksukykynsä pystyy mitoittamaan oikein. Kaarnimo myös suosittelee tällä hetkellä alle 20 vuoden maksuaikaa. Myös korkokaton käyttäminen voi Kaarnimon mielestä tällä hetkellä olla fiksua.

Koronnousun vaikutus on yllättävän suuri. Nykyisellä korkotasolla 100 000 euron lainaa joutuu lyhentämään 509 euroa kuussa, kun laina-ajaksi ottaa 20 vuotta. Jos kuukausierä pysyy ennallaan ja kokonaiskorko, jossa on mukana sekä viitekorko että pankin marginaali, nousee viiteen prosenttiin, laina-aika venyy yli 35 vuoteen. Kuudessa prosentissa 509 euron kuukausierä ei enää riitä edes korkojen maksuun - lainan lyhentämisestä puhumattakaan.

Asuntonlainan kokonaiskorko on tällä hetkellä kaksi prosenttia. Vuoden lopussa se voi nousta Kaarnimon mukaan jo kolmeen prosenttiin. Pitkän ajan kuluessa kokonaiskorko on liikkunut kahden ja viiden prosentin välissä.

Lue myös:

    Uusimmat