Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee lakia, jolla hoitajat voitaisiin velvoittaa töihin lakosta huolimatta.
Sosiaalisessa mediassa ja erityisesti Facebookin Bye bye HOITOLA- sekä Hoitajat.net -keskusteluryhmissä moni hoitaja pohtii nyt luopuvansa ammattioikeuksistaan, jottei heitä voida velvoittaa töihin lakosta huolimatta.
Lähi- ja sairaanhoitajilla on juridinen mahdollisuus pyytää sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoa eli Valviraa poistamaan hoitajan ammattioikeudet tai kieltää käyttämästä ammattinimikettä Valviran hallinnoimassa Terhikki-rekisterissä.
Terhikki-rekisteri on terveydenhuoltohenkilöstön tietoja sisältävä tietokanta ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri.
– Oikeuksien poistaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että sairaanhoitajalta poistetaan oikeus käyttää sairaanhoitajan ammattinimikettä ja niin ollen harjoittamasta sairaanhoitajan ammattia, kertoo Valviran ryhmäpäällikkö Kirsi Liukkonen.
Terveydenhuollon ammattilainen voi siis itse hakea ammattioikeuksien poistoa, mutta yhtä lailla Valvira voi evätä terveydenhuollon ammattilaiselta oikeudet.
Viime perjantaina alkaneesta hoitajalakosta johtuvia oikeuksien poistamistapauksia Valviralla ei ole tiedossa.
Pakko on pahasta
Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevä Hannastiina kertoo MTV Uutisille, että ajatus lähihoitajan ammattioikeuksista luopumisesta on vahvistunut korona-ajan myötä. Viimeinen niitti tuli, kun hän kuuli STM:n valmisteilla olevasta potilasturvallisuuslaista.
Hannastiinan nimi on muutettu.
– Olen huolestunut siitä, että on erilaisia pakkokeinoja saada hoitohenkilökuntaa töihin. On valmiuslakia, pakkorokotusta ja nyt vielä kehitteillä oleva pakkolaki.
Hannastiina kertoo, ettei ole muutamaan vuoteen työskennellyt hoitajana, vaan kouluttautui muihin sote-alan tehtäviin. Hannastiina on todistanut valitettavan usein hoitajatuttaviensa uupumusta ja ahdinkoa.
– Hoitajien voimat ovat loppu, hän sanoo.
Hannastiina kertoo seuraavansa lakkotilannetta, ja on varma siitä, että aikoo luopua ammattioikeuksistaan, jos kehitystä parempiin työoloihin ei lakon myötä ei synny.
Ennätysmäärä hakemuksia
– Viime vuonna hakemuksia tuli poikkeuksellisen paljon: 46 henkilöltä, Liukkonen sanoo.
Liukkonen sanoo, että tavallisesti ammattioikeuden poistamishakemuksia tulee parikymmentä vuodessa.
Liukkonen arvelee, että koronapandemia ja sen seurauksena hoitohenkilökunnan vaarantuneet työolot voivat kieliä viime vuoden korkeasta hakemusmäärästä.
Syytä oikeuksien poistamiselle hakemuksessa ei tarvitse kertoa.
Liukkonen kertoo, että toisinaan jotkin hakemuksen jättäneet haluavat oma-aloitteisesti kertoa syyn. Useimmiten kyseessä on alaa vaihtanut tai eläköitynyt henkilö.
Valvira ei siis tilastoi perusteluita, sillä ne eivät ole juridisesti Valviralle merkittäviä.
Samalla henkilöllä voi olla useita rinnakkaisesti voimassa olevia ammattioikeuksia, kuten lähihoitajan nimikesuojattu nimike ja sairaanhoitajan laillistettu nimike.
Sairaanhoitajan ja lähihoitajan ammattinimikkeitä oli rekisteröitynä Terhikki-rekisteriin maaliskuun viimeisenä päivänä yhteensä 326 799 henkilöllä. Oikeuksia oli voimassa 349 093, joista sairaanhoitajanimikkeitä 150 476 ja lähihoitajia 198 617.
Rekisteristä ei käy ilmi, millä ammattioikeudella rekisteröidyt toimivat tai ovatko alalla enää lainkaan.
Mistään pikaisesta prosessista ei kuitenkaan ole kyse.
– Hakemus esitellään aina virkamiehen toimesta, ja kuulutetaan Virallisessa lehdessä. Päivässä tai parissa näitä hakemuksia ei ratkaista.
Liukkosen mukaan ammattioikeuksien poistamisessa voi mennä useitakin viikkoja.
Ammattioikeuksia on mahdollista hakea uudelleen, vaikka ne olisi jo kertaalleen poistettu.