Englannin päätös höllentää kaikki rajoitukset kerralla voi vaikuttaa myös Suomeen

Englanti luopui koronarajoituksista – näin ihmiset ryntäsivät bilettämään keskiyöllä:"Tästä elämässä on kyse" 3:17
Englanti luopui koronarajoituksista – näin ihmiset ryntäsivät bilettämään keskiyöllä: "Tästä elämässä on kyse".

Ihmiset kerääntyivät klubille tanssimaan hikisinä lähelle toisiaan, elokuvateatterit saivat täyttyä täyteen katsojista ja kasvomaskit sai pääasiassa riisua pois.

Englannissa koitti eilen maanantaina niin sanottu vapauden päivä, kun rajoitukset sosiaalisille kontakteille purettiin kerralla. Myös maskisuosituksesta luovuttiin. Osa matkustusrajoituksista sen sijaan säilyi voimassa.

Muualla maailmalla päätöksen seurauksia seurattaneen tarkasti. Englanti toimii nyt eräänlaisena koelaboratoriona muulle maailmalle, mitä rajoituksien purusta voi seurata.

–  On mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuu. Muut maat voivat seurata, mitä siellä tehdään ja oppia mahdollisista virheistä, sanoo Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti STT:lle.

Vapalahti olisi itse valinnut varovaisemman linjan eikä hirttäytynyt niin vahvasti kiinni yhteen päivään, kuten Englannissa nyt tehtiin. Hänen mukaansa on varsin varmaa, että rajoituksista luopuminen johtaa tartuttavuusluvun kasvuun.

–  On tietenkin selvää, että yhteiskuntia pitää jossain vaiheessa avata, mutta mieluiten vasta siinä vaiheessa, kun optimaalisen monta ihmistä olisi rokotettu ja mieluiten vähitellen, eikä tällä tavalla fanfaarit soiden yhtenä päivänä. 

–  En näe kovin järkevänä, että kaikesta luovutaan yhden päivän aikana. Kyllä varovaisuus ja maltti olisivat paikallaan.

"Kulkutautisaari"

Myös Britanniassa päätökseen on suhtauduttu kaksijakoisesti. Osa iloitsi päätöksestä ja ryntäsi heti ulos juhlimaan vuorokauden vaihtuessa maanantain puolelle.

–  Ajattelin, että no, jouduimme jättämään väliin uudenvuoden juhlinnan, joten miksi emme lähtisi nyt ulos juhlimaan, sanoi 29-vuotias Nicola Webster Calliste uutistoimisto AFP:lle jonottaessaan yökerhoon Pohjois-Englannin Leedsissa.

Päätös on kuitenkin kerännyt paljon kritiikkiä paitsi asiantuntijoilta ja maan oppositiolta myös kansainvälisesti. Päätöstä kritisoinut avoin kirje lääketieteen Lancet-lehdessä on saanut taakseen jo yli 1 200 asiantuntijaa, ja tieteilijöitä kokoontui myös perjantaina kansainväliseen hätäkokoukseen asian tiimoilta. Asiantuntijoiden mukaan päätös asettaa riskiin muun muassa rokottamattomat lapset.

Sosiaalisen median palvelussa Twitterissä nousi maanantaina myös hashtag, jossa saarta kutsuttiin lempinimellä kulkutautisaari.

Englannin päätös vaikuttanee virusvarianttien kasvuun

Pääministeri Boris Johnsonin päätöstä on puolusteltu muun muassa sillä, että kaksi kolmasosaa aikuisväestöstä on rokotettu kokonaan.

–  Jos emme tee tätä nyt, niin milloin sitten? Tämä on oikea hetki, mutta meidän on toimittava varoen, Johnson itse kommentoi asiaa.

Vapalahti kuitenkin arvioi, että rokotekattavuuden nousua vielä lisää olisi ehkä kannattanut jonkin verran odottaa.

–  Rokotekattavuus on hyvä, mutta siellä on yhä kohtuullinen määrä ihmisiä, joita ei ole rokotettu, koska he eivät ole esimerkiksi halunneet rokotetta. Lisäksi maassa paljon käytetyn Astra Zenecan rokotteen teho ei ole aivan samaa luokkaa kuin Pfizerin ja Biontechin tai Modernan rokotteiden, hän sanoo.

Englannin päätöksillä voi olla myös seurauksia maailman koronatilanteeseen. Siksi Suomessa kannattaa seurata, miten tilanne vaikuttaa paitsi tautimääriin myös erilaisten virusmuunnoksien syntyyn ja leviämiseen.

–  Kun virus lisääntyy, se mutatoituu. Se on nähty jo aiemmin. Toki variantteja syntyy muuallakin kuin Britanniassa, mutta Britanniassa niitä seurataan enemmän, eli tiedetään, mitä siellä liikkuu.

–  Lisäksi Britannia ja Englanti ovat kansainvälisiä "hubeja" eli liikenteen solmukohtia, jotka ovat yhteydessä kaikkialle muualle maailmaan. Siksi tartunnat voivat levitä myös muualle maailmaan.

Myös kansainväliset tutkijat ovat varoittaneet asiasta ja todenneet, että brittihallinnolla on globaali vastuu kannettavana päätöksestään. Lancet-lehteen kirjoittaneet tutkijat ovat huolissaan muun muassa uusien virusmuunnosten synnystä rajoituksien höllentämisen myötä. Tämä taas vaikeuttaa tilannetta etenkin köyhemmissä maissa, joissa rokotteiden saanti on ollut vaikeaa.

–  Tämän hetkinen strategia heikentää pyrkimyksiä saada pandemia kuriin, ei vain Britanniassa vaan myös muissa maissa, hätäkokoukseen osallistuneet tutkijat totesivat perjantain kannanotossaan uutistoimisto AFP:n mukaan.

Walesia ja Skotlantia kannattaa myös seurata

Englannin lisäksi kannattaa seurata, mitä esimerkiksi Walesissa ja Skotlannissa tapahtuu, Vapalahti sanoo. Skotlannissa yökerhot pysyvät kiinni ja etätyö- ja maskisuositus jatkuvat. Rajoituksia on määrä höllätä elokuun alkupuolella.

Walesissa taas aiotaan luopua lähes kaikista rajoituksista elokuun alussa. Esimerkiksi julkisen liikenteen maskisuositus pysyy kuitenkin voimassa. 

–  Skotlanti ja Wales ovat samankaltaisia väestörakenteeltaan ja maantieteeltään Englannin kanssa, mutta ovat päättäneet vielä jatkaa koronarajoituksiaan osittain. Hyvä puoli on se, että tämän vuoksi saadaan helposti tietoa ja vertailukohtia, mitä tapahtuu, Vapalahti sanoo.

Hallituksen mukaan riski hallittavissa

Koko Britanniassa on viime päivinä todettu jopa yli 50  000 koronavirustartuntaa päivässä. Hallitus on myöntänyt, että päivittäiset tartuntaluvut voivat nousta tulevina viikkoina jopa 100  000:een, mikä voisi aiheuttaa lisäpainetta sairaaloille.

Britannian hallituksen mukaan rajoitusten purkamisen aiheuttama riski on kuitenkin hallittavissa, sillä kaksi kolmasosaa maan aikuisväestöstä on täysin rokotettu koronaa vastaan.

Onko siis jatkossa järkevämpää seurata tautimääriä vai sairaalassa olevien määrää? 

–  Sairaalassa olevien määriä kannattaa totta kai seurata enemmin tai myöhemmin tartuntamittarina, kun suurimmalla osalla alkaa olla immuniteetti ja tunnemme myös pitkän koronavirustaudin merkityksen paremmin. Mutta tartunnat ovat lähempänä pulssia, mihin suuntaan ollaan menossa, koska sairaala- ja kuolinluvut näkyvät viiveellä.

–  Mutta ilman muuta on tärkeää, että muitakin mittareita seurataan, sillä tapausmäärät ovat vain yksi mittari ja rajoituksia on josain vaiheessa alettava purkaa, Vapalahti sanoo.

Lontoon suurimpiin yliopistoihin lukeutuvan University College Londonin epidemiologian ja terveydenhuollon laitoksen johtaja, professori Andrew Hayward taas totesi Sky Newsille maanantaina, että kuolemantapauksia tulee ilmenemään Britanniassa rokotuksista huolimatta.

–  Olemme matkalla kohti suurinta koronatartunta-aaltoa, jonka olemme koskaan nähneet. Vaikka rokotukset vähentäisivät kuolleiden ja sairaalassa olevien määrää, on silti odotettavissa, että näemme ainakin kymmeniätuhansia kuolemantapauksia, vaikka olisimme varovaisia.

Lue myös:

    Uusimmat