Suomessa seurataan Britannian rohkeiden koronapäätösten seurauksia – THL:n Salminen: "Meillä on enää hyvin vähän rajoituksia"

Miten suomalaiset arvioivat korona-ajan kohdelleen eri väestöryhmiä ja elinkeinoelämää? 2:10
Miten suomalaiset arvioivat korona-ajan kohdelleen eri väestöryhmiä ja elinkeinoelämää?

Englantilaisten elämä vapautuu kertaheitolla kahden viikon päästä, kun monet arkiseen elämään vaikuttavat koronarajoitukset näillä näkymin päättyvät. Muun muassa kasvomaskien käytöstä tulee vapaaehtoista ja ihmisten välisistä turvaetäisyyksistä sekä etätyösuosituksesta luovutaan.

Iso muutos on sekin, että ihmiset saavat kutsua koteihinsa enemmän kuin kuusi ihmistä.

Rajoituksia puretaan huolimatta alun perin Intiassa havaitusta delta-muunnoksesta, mikä on herättänyt laajalti huolta ja syytöksiä uhkapelistä. Kevennyksiä on perusteltu maan hyvin edenneellä rokotusohjelmalla, sillä toisen rokoteannoksen on saanut jo yli 60 prosenttia täysi-ikäisistä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaja Mika Salminen arvioi, että päätösten taustalla ovat myös tuoreet tiedot rokotteiden tehosta. Suomessa seurataan hänen mukaansa mielenkiinnolla Britanniassa tehtyjä päätöksiä ja niiden vaikutuksia.

–  Meillä on se etu, että pystymme vähän seuraamaan brittien tilannetta. Käytännössähän meillä on tällä hetkellä enää hyvin vähän rajoituksia, Salminen sanoo STT:lle.

Britanniasta odotetaan aiempaa kattavampia tutkimustuloksia rokotteiden tehosta eli muun muassa siitä, kuinka todennäköisesti ne ovat auttaneet välttämään sairaalahoitoa vaativan taudin muodon.

Salmisen tietojen mukaan Pfizerin-Biontechin rokotteen on todettu antavan 82 prosentin suojan vakavaa tautimuotoa vastaan ensimmäisen annoksen jälkeen, kun taas toinen annos on tuonut jopa 98 prosentin suojan. Astra Zeneca on antanut ensimmäisen annoksen jälkeen 79 prosentin ja toisen annoksen jälkeen 94 prosentin suojan.

Salmisen saamien tietojen mukaan suoja on osoittautunut yhtä hyväksi huolta aiheuttanutta delta-varianttia kuin muitakin viruksen muunnoksia vastaan. Luvut ovat hänen mukaansa todella hyviä ja tarkoittavat sitä, että kuolleisuuden pitäisi laskea hyvin alhaiseksi.

Rajoitusten purkaminen astuu Englannissa voimaan 19. heinäkuuta, ellei tilanne ole muuttunut viimeisessä tarkastelussa. Se tehdään viikkoa aiemmin.

Myös Singapore on vastikään ilmoittanut yhteiskunnan laajemmasta avaamisesta, ja samanlaista keskustelua käydään monessa muussakin maassa.

–  Ajatuksena on, että kun rokotusohjelma on saavuttanut riittävän kattavuuden, taudin kuva ja vaikutukset muuttuvat.

Maskisuositus pysyy toistaiseksi

Suomessa rajoitukset ovat olleet koko epidemian ajan kevyempiä kuin esimerkiksi tiiviimmin asutussa Keski-Euroopassa. Suomessa muun muassa maskisuositus on kuitenkin yhä voimassa koko maassa.

THL on antanut suosituksen maskin käyttämisestä, mutta paremman tautitilanteen alueilla viranomaiset ovat siitä luopuneet.

Valtakunnallisesta suosituksesta ei Salmisen mukaan luovuta ennen kuin rokotekattavuus on riittävä. Näin voi olla jo elokuussa, jolloin ainakin yli 50-vuotiaat ovat näillä näkymin saaneet toisen rokoteannoksensa.

–  Se tarkoittaa sitä, että sen jälkeen vakavan sairastumisen riskin pitäisi väestötasolla laskea jyrkästi.

Elokuussa arvioidaan myös ainakin etätyösuosituksen jatkoa. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö suosittelivat kesäkuun puolivälissä, että etätöitä jatkettaisiin vielä kiihtymis- ja leviämisvaiheen alueilla, mutta asiaan palataan jo ensi kuussa.

Salminen toivoo, että ihmiset muistaisivat hakea rokotuksensa myös kesälomalla.

–  Kun tilanne paranee, on olemassa riski, että ajatellaan, ettei rokotetta tarvitsekaan ottaa. Kannattaa pitää mielessä, että korkeasta rokotekattavuudesta on muutakin välillistä hyötyä, Salminen sanoo ja viittaa esimerkiksi parempiin mahdollisuuksiin matkustaa.

Britannian rokotusohjelma edennyt nopeasti

Rajoituksia keventävässä Britanniassa 86 prosenttia täysi-ikäisistä on saanut ensimmäisen rokotteen ja yli 60 prosenttia toisen annoksen.

Suomessa vastaavat lukemat ovat THL:n mukaan vähän yli 60 ja 20 prosenttia. Monia muita Euroopan maita hitaampi eteneminen toisen rokotusannoksen antamisessa johtuu Salmisen mukaan siitä, että Suomessa on haluttu antaa ensimmäinen annos mahdollisimman monelle kasvattamalla annosten väli 12 viikkoon.

–  Näin on saatu rokotettua nopeammin suuri joukko väestöstä yhdellä annoksella, mistä on hyötyä, koska yhdenkin annoksen antama suoja vakavaa tautia vastaan on aika iso. Huono puoli on, että se ei täysin ehkäise jatkotartuntoja.

Tällä hetkellä sairaalahoitoon päätyvistä valtaosa on hänen mukaansa rokottamattomia.

Pietarin matkailijoiden jäljiltä pelättyä vähemmän jatkotartuntoja

Pietarista matkailijoiden mukana tulleet tartunnat näyttävät pysyneen suhteellisen hyvin hallinnassa. Matkailijat näyttäisivät Salmisen mukaan noudattaneen hyvin viranomaisten ohjeita testiin hakeutumisesta ja omasta karanteenista.

Hän arvioi, että kuntien tekemän altistuneiden jäljityksen ansiosta jatkotartuntoja on tullut todennäköisesti melko vähän.

–  Pieniä toivon merkkejä on ilmassa, mutta oikeasti emme tiedä ennen kuin tämä viikko on loppu. Pidetään nyt kovasti peukkuja.

Englanti poistamassa pitkään kestäneet ja kovat koronarajoitukset 1:54
Englanti poistamassa pitkään kestäneet ja kovat koronarajoitukset.

Lue myös:

    Uusimmat