Rakennusten energiansäästövaatimukset ovat auttamatta vanhentuneet. Niitä koskevat määräykset ovat peräisin pääosin 1980-luvun lopulta, osin jo vuodelta 1985. Ensi vuoden lokakuun alusta astuvat voimaan uuden säännöt, joista on jo ehditty kohahtaa julkisuudessa - rakennuskustannukset tulevat nousemaan. Epäselvää on kuitenkin ollut tähän asti, mitä uudisrakentamista ne koskevat, ja kuinka suurta kustannusten nousu tulee olemaan.
Eniten uudet määräykset lisäävät vaipan eri osien U-arvoja (nämä ovat sama asia kuin vanhat k-arvot.) Suurimmillaan lisävaatimukset ovat ikkunoiden ja maanvaraisen alapohjan kohdalla, joissa lisäys on jopa kolmanneksen luokkaa.melko lähelle tätä tulee myös yläpohjan lisävaatimus. Seinien kohdalla lisäys on selvästi pienempi. Uutuuksina ovat mukana myös ryömintätilainen alapohja (rossipohja) sekä kattoikkunat.Määräykset koskevat rakennuksia, joihin haetaan rakennuslupa 1.10.2003 jälkeen.
Kustannustevaikutuksista on heitelty erilaisia arvioita. Rakennusneuvos Helena Vuorelma ympäristöministeriöstä oikoo pahimpia väärinkäsityksiä:
"Keskimääräinen vaikutus on kerrostalorakentamisessa - ja osin myös rivitalorakentamisessa - noin 2,5 %, joka jakautuu suunnilleen puoliksi lämmöneristyksen ja ilmanvaihdon kesken. Suurimmillaan se saattaa olla 3-6 % talotyypeissä, joihin ei ole ollut tapana rakentaa lämmöntalteenotolla varustettua, koneellista sisäänpuhallus- ja poistoilmanvaihtoa.
Pientalorakentamisen osalta nousua ei ole tulossa - ne nimittäin rakennetaan jo nyt poikkeuksetta uudetkin määräykset täyttäviksi! Tavallaan siis voisi sanoa, että uudet määräykset nostavat kerros- ja rivitalorakentamisen tason normaalin, tämän hetken omakotitalon tasolle."
Uusien vaatimusten takana on tietysti vanhojen täydellinen jälkeenjääneisyys, mutta on siinä isompiakin asioita mukana: Kioto-sopimus ja kansallinen ilmastostrategia. Ja kuten on jo monessa yhteydessä tähdennetty, kysymys ei myöskään ole vain lämmöneristyksestä vaan samalla myös sisäilman laatuvaatimuksista.
""Rakennusten lämmitys aiheuttaa noin 30 % Suomen kasvihuonepäästöistä. Energian käytöstä lämmityksen osuus on noin 23 %," Vuorelma muistuttaa. "Tähän liittyy myös itse rakentamisessa käytettävän energian vähentäminen."
Uusien määräysten myötä tapahtuva rakentamisen laadun nousu on tietysti kaikkien etu. Rakennusten elinkaari pidentyy - luultavasti myös asukkaiden, kun sisäilman laatu paranee.