Pienituloisen eläkeläisen taloudellinen kurimus on paikoin kouriintuntuva. Aktiivinen järjestötoimija kertoo, millaisten ongelmien kanssa ikäihmiset painivat.
Metsätalousinsinööri Pekka Auvinen jätti itse työelämän vuonna 2004. Lisääntyneen vapaa-ajan myötä aktiivinen mies ryhtyi ajamaan muiden eläkeläisten asiaa.
Auvinen on ehtinyt olla seitsemässä vuodessa monessa mukana. Hän toimii tällä hetkellä Suomen Eläkeläisten Edunvalvontayhdistyksen varapuheenjohtajana. Työ vaatii pitkäjänteisyyttä, mutta myös tuloksia syntyy.
− Mikkelissä olemme saaneet eri eläkejärjestöjen yhteistyöryhmän työskentelemään yhdessä seudun kansanedustajien kanssa. Viime kaudella oli hyvin aktiivistakin toimintaa, Auvinen kertoo kotiseutunsa edistysaskelista.
Raha ratkaisee
Pitkän linjan järjestötoimija on tutustunut vuosien varrella eläkeläisten tilanteeseen nykypäivän Suomessa monelta eri kantilta. Auvinen muistuttaa, että eläkeläisiä on moneen junaan.
− Keskeisimpänä ongelmana on tullut esille se, että hoito ja hoivamahdollisuudet ovat hyvin vaihtelevat. Kellä on rahaa, saa kyllä asiansa kuntoon. Mutta jos ei ole nappulaa taskussa, joutuu aika ikävästi jonoissa odottamaan.
Auvinen yhtyy osaltaan usein kuultuun näkemykseen vanhustenhoidon nykytilasta: hoitopaikoissa käsiä on yksinkertaisesti liian vähän.
− Aika kauheita ovat tuttujen kertomukset siitä, että ihminen joutuu laitokseen. Moni on kertonut, miten surkeasti mummi ja pappa joutuvat siellä olemaan. Ruoka on kylmää, sitä joutuu odottelemaan, vaippoja ei vaihdeta, Auvinen kuvaa.
Talouden kompastuskivet
Auvinen haastaa miettimään, miten elämän perustarpeet järjestyvät, jos käytettävänä on ainoastaan takuueläke: 687,74 euroa kuussa. Tänä vuonna saatu 1,35 prosentin korotus ei tilannetta paljoa helpota.
Konkreettisimpana ongelmana Auvinen mainitse asumisen jatkuvan kallistumisen.
− Olen erään kerrostalo-osakeyhtiön hallituksessa. Yhtiövastiketta jouduttiin nostamaan keskimäärin 10 prosenttia tänä vuonna. Jos sinulla on alle tuhannen euron eläke, ja yhtiövastike on vaikka 200 euroa, eläkkeen korotus menee yksinomaan asumiseen, Auvinen sanoo.
Tilannetta kiristää entisestään terveydenhoitomenojen ja ruoan hintojen nousu.
− Ja jos sattuu asumaan olosuhteissa, että tarvitsee autoa, kustannukset ovat ihan tolkuttomat. Kyllä on moni joutunut kiristämään vyötä aivan tosissaan.
Näistä tingitään
Kun rahat eivät yksinkertaisesti riitä, jostain on tingittävä. Auvinen tietää, että säästäminen alkaa usein ruokaostoksilla.
− Suurimmissa marketeissa on aina tarjolla halvempaa ruokaa, jossa päiväykset ovat menossa vanhaksi. Tämä on aika monelle ratkaisu. Kesällä myös mökkiasuminen on suhteellisen edullista, jos sattuu olemaan hyvän kalaveden rannalla.
Ruoasta tinkimisen ohella Auvinen mainitsee toisen, varsin vaarallisen säästökohteen: lääkityksen.
− Monella tilanne on sellainen, että rahanpuutteen takia on jätetty joku kallis, tärkeä lääke ostamatta. Jos on esimerkiksi muistisairauksia, niiden hoito maksaa.
Auvinen lisää, että onnettomin tilanne on kauemmin työeläkkeellä olleilla, joilta taitettu 20/80-indeksi on leikannut eläkkeen ostovoimasta noin 15−20 prosenttia. Erityisesti terveydenhoitomenot kasvavat oleellisesti muiden kustannusten ohella.
− Se tuntuu minusta hassulta, että lääketieteen osaaminen on aika pitkälti kohdennettu siihen, että ihmiset eläisivät pidempään. Samalla on muodostumassa uhka, että ikäihmiset ovat meille ongelma, Auvinen pohtii.
Kuvat: Colourbox.com
Studio55.fi/Jenni Kokkonen