Eläintenhoitaja työskentelee petoeläinten kanssa

Korkeasaari, eläinystävän unelmatyöpaikka? Eläintenhoitaja Päivi Pankka kertoo, millaista työ on käytännössä.

Päivi Pankka on työskennellyt Korkeasaaren eläintarhassa kymmenen vuotta. Pieneläinhoitajan jatkolinjan sekä tarhaeläinten hoitajakoulutuksen käynyt Pankka työskentelee tällä hetkellä petoeläinryhmässä, kissaeläinten parissa.

− Teemme työtä kuuden hengen ryhmissä, ja meille on jaettu vastuualueet. Kissaeläinten ohella olen ehtinyt hoitaa lähes kaikkia Korkeasaaren asukkaita, Pankka kertoo.

Eläintenhoitajan työstä suoriutumiseen ei riitä pelkkä rakkaus nelijalkaisiin.

− Työ on fyysisesti raskasta ja vaatii kovan kunnon. Päivät kuluvat enimmäkseen ulkona. Itse pidän siitä.

Turvatoimet selkäytimessä

Kissaeläimet lukeutuvat Korkeasaaren kävijöiden suosikkeihin. Niiden hoitotoimenpiteissä tulee ottaa huomioon tarkat turvallisuussäännöt.

− Ennen toimenpiteitä kissa otetaan aina ensin sisälle. Sen jälkeen häkkiin voi mennä siivoamaan ja viemään ruokaa, Pankka kertoo.

Vaaratilanteita petoeläinten kanssa sattuu hyvin harvoin; Pankan kohdalle ei ole osunut yhtäkään.

− Lukkojen tarkastaminen ja muu vastaava on jokaisella hoitajalla selkäytimessä. Kun kollega ilmoittaa, että häkkiin on turvallista mennä, sitä katsoo automaattisesti lukot itse vielä kertaalleen.

Kissaeläin tunnistaa hoitajansa

Eläinten ruokkiminen on Korkeasaaren yleisölle mielenkiintoinen tapahtuma. Isot kissaeläimet ruokailevat joka toinen päivä. Ne osaavat odottaa ateriaansa etukäteen.

− Meille tulee silloin tällöin kissojen ruoaksi kolarieläimiä, kuten hirviä, peuroja ja kauriita. Välillä kissat saattavat saada kokonaisen ruhon. Ne ovat aivan innoissaan saadessaan jotain spesiaalia, Pankka kertoo.

Hoitaja tulee rutiinitoimien ohessa kissaeläimille tutuksi.

− Kun liikun siviilinä väkijoukossa, kissa saattaa katsoa silmiin ja selvästi tunnistaa. Pidän erityisesti leijonista. Ne ovat todella sosiaalisia eläimiä.

Eläimiä ei häiritä turhaan

Kissaeläinten ohella Korkeasaaressa asuu myös eläimiä, joiden kanssa hoitajan on turvallista olla samassa tilassa. Rohkeimmat eläimet ottavat ihmiseen kontaktia.

− Amazonia-talon kynsiapinat rämpläsivät hiuksiani, kun tein häkissä hoitotoimenpiteitä, Pankka kertoo.

Eläintenhoidon ammattilainen haluaa kuitenkin korostaa, että Korkeasaaren asukkaat ovat villieläimiä. Hoitajat eivät istu häkeissä silittelemässä hoidokkejaan. Eläimiin ollaan hyvin vähän kosketuksessa.

− Esimerkiksi apinoiden kohdalla voi käydä niin, että ne kesyyntyvät liiaksi. Silloin ne eivät enää kunnioita ihmistä ja saattavat alkaa purra.

Studio55/Jenni Kokkonen

Lue myös:

    Uusimmat