Video: Helsingin poliisin eläimiin kohdistuvien rikosten tutkintaryhmän ensimmäiseen vuoteen on mahtunut monenlaista rikkomusta.
Kitta Kohonen
kitta.kohonen@mtv.fi
Vajaan vuoden aikana Helsingin poliisin eläimiin kohdistuvien rikosten tutkintayksikkö on käsitellyt lähes kaksisataa juttua ja syyttäjälle on toimitettu parikymmentä pöytäkirjaa.
Helsingissä Etelä-Haagan koirapuistossa on rauhallinen tunnelma. Välillä on myös erilaisia kohtaamisia.
– Ihmisillä on sellaisia rotuja, joista he eivät ymmärrä mitään. He eivät pysty hallitsemaan koiria. Saa olla varovainen, miten menee jalkakäytävällä ohitse.
– Olen joutunut lähtemään varmuudeksi koirapuistosta pois, kun olen nähnyt, että tulossa on joku isompi koira, jonka omistajaa en tunne ja jonka koira on uros kuten omani, kertoo Anja Juvas.
Juvaksen 3-vuotias kääpiövillakoira tekee iloisena tuttavuutta toisen puistoon tulleen koiran kanssa.
Helsingin poliisin eläimiin kohdistuvien rikosten tutkintaryhmää työllistää eniten ihmisten ja toisten koirien kimppuun hyökkäilevät koirat.
– Olemme tehneet omaa tilastoa ja siellä näyttäytyvät sekarotuiset. On rotuja, jotka on nimetty hyökkääviksi. Ne eivät vielä näy meillä, kertoo rikoskomisario ja tutkinnanjohtaja Anne Hietala.
– Syyttäjän kanssa on linjattu, että mikäli ihmisen iho menee rikki koiran puraisusta, rikosnimike on vamman tuottamus. Se on rikos, josta korkein tuomio on 2 vuotta vankeutta.
– Se on asianomistajarikos. Jos ihminen, jota on purtu, vaatii asiassa rangaistusta, niin poliisin on tätä tutkittava.
Onko näitä ollut tässä vuoden aikana?
– On, monta pöytäkirjaa on lähtenyt jo menemään syyttäjälle syyteharkintaan.
Vajaan vuoden aikana yksikön kaksi tutkijaa on käsitellyt kaikkiaan lähemmäs kaksisataa juttua ja syyttäjälle on lähtenyt parikymmentä pöytäkirjaa.
Käräjäoikeuden käsittelyissä on noin parin vuoden jonot, mikä tarkoittaa sitä, että näistä käräjille menevistä jutuista mikään ei ole ollut vielä käsittelyssä.
Nyt pohditaan, millainen toimintamalli tutkintayksikölle olisi jatkossa paras. Koirahyökkäysten määrä yllätti tutkintayksikön.
– Poliisi on tietysti yleisen järjestyksen ja turvallisuuden turvaaja eli ei ole epäselvää, etteikö se poliisin tehtäväkenttään kuuluisi, Hietala sanoo.
– Mutta nyt kun ollaan vakavan rikollisuuden tutkintayksikössä, niin toki on pohdittu jo nyt, että onko tämä sellaista, mikä meille kuuluu.
Samalla tavalla tutkijat yllätti myös salakuljetuksen määrä, jonka selvittäminen onkin huomattavasti työläämpää.
– Viranomaisten työ ei yksin riitä. Tarvitaan kansalaisten apua, että saataisiin jonkinlaista rotia tähän aikaiseksi.
Toisin sanoen poliisin sanoma on, älä osta salakuljetettuja koiria.
Etelä-Haagan koirapuistossa Anja Juves ja Timi tekevät lähtöä. Ulkoilu sujui iloisissa merkeissä.
– Tämä koira lähtee tähän suuntaan kaikista mieluiten, kun kotiovelta lähdetään, Juves naurahtaa.