Moraaliposeeraus poliittisten nimitysten ympärillä kannattaisi lopettaa. Mikään puolue ei pysty vastustamaan tilannetta, jossa tärkeälle paikalle on mahdollista valita pätevä, mutta itselle myös poliittisesti sopiva hakija, kirjoittaa MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki.
Oppositiossa poliittisia virkanimityksiä arvostelleet vihreät, myös sisäministeri Maria Ohisalo, ovat kuolevaisia poliittisten virkanimitysten seireeninlaulun edessä. Mutta mikään puolue ei ole synnitön. Poliittisten virkanimitysten lista on Suomessa pitkä.
Vuodesta 2015 oikeusministeriössä yhdenvertaisuusvaltuutettuna toiminut Kirsi Pimiä valittiin tänään odotetusti sisäministeriön uudeksi kansliapäälliköksi ensi kuun alusta lähtien. Pimiä on aiemmin työskennellyt myös oikeusministeri Tuija Braxin (vihr.) erityisavustajana ja vihreiden eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteerinä.
Vihreän sisäministerin tekemää valintaa edelsi kohu. Valinnassa jäi toiseksi turvallisuusalan konkari, Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.
Muilta hallituspuolueilta ei kuulunut napinaa, koska perinteisesti esittelevän ministerin kantaa ei kyseenalaisteta. Lisäksi muilla hallituspuolueilla on omat läänityksensä vahdittavana tulevissa kansliapäälliköiden valinnoissa.
Uudet kansliapäälliköt ovat puolueille jaossa ympäristöministeriössä, valtiovarainministeriössä, opetus- ja kulttuuriministeriössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä.
Pelttarilla pitkä kokemus
Pelttarin cv on kieltämättä vaikuttava. Hänellä on 12 vuoden kokemus johtamistehtävistä sisäministeriössä ja Suojelupoliisissa. Lisäksi kokoomustaustaisella Pelttarilla on noin 14 vuoden kokemus vaativista asiantuntijatehtävistä valtionhallinnosta. Näin arvioidaan sisäministeriön muistiossa, jossa 16 hakijaa on arvioitu ja arvotettu keskenään.