Eduskuntavaalitutkimus: Liki kaksi kolmesta suomalaisesta ei luota puolueiden vaalilupauksiin – "Puolueilla on näytön paikka"

4:53
Tutkimuksen mukaan SDP:n ja keskustan on vaikeuksissa nuorten äänestäjien kanssa – näin asiaa perustellaan.

Liki kaksi kolmesta suomalaisesta ei luota puolueiden vaalilupauksiin, selviää tänään julkaistusta eduskuntavaalitutkimuksesta. Noin kolmannes kansasta kuitenkin luottaa niihin ainakin jonkin verran.

Selvä enemmistö, 63 prosenttia suomalaisista, suhtautuu puolueiden vaalilupauksiin kielteisesti. Vaalilupauksia kohtaan ilmaistu epäluottamus läpäisee tutkimusaineistossa koko aikuisväestön.

Eroja näyttäisi olevan lähinnä siinä, miten suuri enemmistö eri väestöryhmistä kokee vaalilupaukset epäluotettaviksi.

On syytä korostaa, että itse tutkimuskyselyn väittämä oli vahva: koskaan ei voi luottaa minkään puolueen lupauksiin.

Suuri epäluottamus ei välttämättä ole huono asia.

– Demokratiaan kuuluu terve skeptisyys vallanpitäjiä ja vallan tavoittelijoita kohtaan, että niitä lupauksiakaan ei oteta ihan suoralta kädeltä annettuna, kertoo Turun yliopiston tutkija Juha Ylisalo.

Yleisintä epäluottamus oli vanhimpien vastaajien joukossa

Miehistä jonkin verran suurempi enemmistö ei luottanut puolueiden lupauksiin kuin naisista, ja suomenkielisistä harvempi luotti lupauksiin kuin ruotsinkielisistä.

Epäluottamus oli hieman yleisempää vanhimmissa ikäryhmissä verrattuna heitä nuorempiin ikäryhmiin. Yleisintä epäluottamus oli vanhimpien vastaajien joukossa.

Viisi prosenttia nuorista aikuisista ei osannut tai halunnut muodostaa kantaa lupausten luotettavuuteen, mutta vanhemmissa ikäryhmissä tämä oli harvinaisempaa.

Konkreettisilla lupauksilla vaikutusta

Kuitenkin kolmannes luottaa lupauksiin ainakin jonkin verran. Tutkija suosittaa puolueille konkreettisia vaalilupauksia.

– Hyvin konkreettisilla lupauksilla, jotka ihan tarkasti kertovat, mitä puolue haluaa tehdä, niin sellaisilla näyttää olevan kaikkein suurimmat vaikutukset politiikan sisältöihin ja kyllä ne äänestäjätkin osaa aika hyvin jälkikäteen kertoa, että onko tällaista lupausta pidetty vai ei, Ylisalo kommentoi.

Iän yhteys vaalilupauksia kohtaan tunnettuun epäluottamukseen näkyy myös siinä, että eri ammattiryhmistä eläkeläiset olivat epäluottavaisimpia. Myös työntekijäasemassa olevat olivat verrattain epäluottavaisia.

Sen sijaan yrittäjistä ainoastaan niukka enemmistö piti lupauksia enimmäkseen epäluotettavina, mikä pätee myös opiskelijoihin. Toimihenkilöt sijoittuvat näiden ääripäiden väliin.

"Suurituloisimmat ja korkeastikoulutetut luottavat eniten"

Ammattiaseman ohella koulutustaso on yhteydessä siihen, miten luotettavina puolueiden lupauksia pidettiin: yleisintä epäluottamus oli vailla toisen asteen tutkintoa olevien ja ammattikoulutuksen saaneiden keskuudessa. Yliopistokoulutetut ovat  luottavaisimpia. 

– Suurituloisimmat ja korkeastikoulutetut luottavat eniten ja sitten taas vastaavasti pienituloisimmat ja kouluttamattomat ja muutenkin heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevat ovat kaikista epäluottavaisempia, toteaa Ylisalo.

Tuloksista voi myös ottaa opiksi.

– Siinä varmasti puolueilla on sellainen näytön paikka, että niistä lupauksista pidetään tosiaan kiinni ja myös kommunikoidaan lupauksien pitämisestä ja ehkä sitten myös perustellaan, miksi lupauksista pitää joskus joustaa.

Kuuntele tutkijan koko haastattelu tästä:

5:40

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja