Eduskuntapuolueet kovensivat Suomen ja EU:n ilmastolinjauksia – vain perussuomalaiset irtisanoutuivat linjapaperista

Eduskuntapuolueet perussuomalaisia lukuunottamatta  sopivat tänään pääministeri Juha Sipilän johdolla todella kunnianhimoisista ilmastolinjauksista. Linjauksilla valmistaudutaan ensi kesänä alkavaan Suomen EU:n puheenjohtajuuskauteen.

Suomi pyrkii puheenjohtajakaudellaan koventamaan EU:n päästövähennystavoitteita roimasti, jotta Pariisin ilmastosopimuksen lämpötilatavoite toteutuisi. Tavoitteena on rajata ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen.

Puolueet kiristäisivät EU:n päästövähennystavoitteen peräti 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, kun tavoite on nyt 40 prosentin vähennys vuoden 1990 tasosta.  Myös päästökauppaa pyritään kehittämään.

– Tämä toimii erinomaisena pohjana, kun puheenjohtajakaudelle tulee määriteltäväksi EU:n seuraavat ilmastopolitiikan tavoitteet. Olen todella tyytyväinen, että me pystyimme 8 puolueen voimin tekemään yhteiset linjaukset, iloitsi pääministeri Juha Sipilä (kesk.).

Suomen tavoite vieläkin kovempi

Suomen maakohtainen tavoite on vieläkin tiukempi. Suomi pyrkii nollaamaan hiilipäästönsä tähän asti suunniteltua nopeammin.

– Tämä on hyvä linjapaperi tulevaisuuteen. Tältä pohjalta päästään siihen, että Suomi on toivottavasti hiilineutraali jo 2035 ja sen jälkeen hyvin nopeasti jo hiilinegatiivinen, hehkutti oppositiopuheenjohtaja Antti Rinne (sd.)

Päästöleikkausten lisäksi puolueet visioivat myös hiilinielujen – kuten esimerkiksi metsien – auttavan tavoitteen saavuttamisessa.

Perussuomalaiset eri linjoilla

Vain yksi oli joukosta poissa. Perussuomalaiset poistuivat neuvotteluista, koska olivat ilmastokeinoista eri mieltä.

Perussuomalaiset pitävät alueellisia päästövähennysvaatimuksia sekä tehottomina että vahingollisina. Puolueen mielestä päästövähennykset Euroopassa siirtävät tehtaat maihin, joissa päästörajoituksia on vähemmän.

– Eurooppalaiset maksavat epäsuoraa saastuttamistukea Kiinan kaltaisille talouksille. Lopputulos on se, että työpaikat karkaavat Suomesta, asumisen ja liikkumisen kustannukset nousevat tavallisella pieni-  ja keskituloisilla ihmisillä, mutta ilmaston kannalta vaikutus on todellisuudessa negatiivinen, selitti puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) puolueensa näkemystä.

Kaikki muut kehuivat linjauksia

Kaikki muut puolueet pitivät päästölinjauksia hyödyllisinä.

– Kun katsotaan tässä paperissa 10 vuotta eteenpäin, niin on aivan varma, että nämä tavoitteet  on toteutettavissa ilman että se meidän hyvinvointia hetkauttaa. Pikemminkin siitä tulee kilpailuetu, arvioi sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) ja viittasi muun muassa suomalaiseen ympäristöosaamiseen ja -teollisuuteen.

Maahanmuuttovastaisia perussuomalaisia muistutettiin myös ilmastonmuutoksen mahdollisesti aiheuttamasta pakolaisuudesta.

– On erittäin tärkeää tulevina vuosikymmeninä,  että Suomi tekee osansa, jotta esimerkiksi ilmastopakolaisten määrä ei räjähdä käsiin, perusteli eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.).

Pannaanko suomalaiset maksamaan?

Pääministeri Juha Sipilä vakuutti, ettei suomalaisilta tulla vaatimaan kohtuuttomia uhrauksia kunnianhimoisten ilmastolinjausten takia.

– Tässä on kyllä myös hyvin otettu huomioon sosiaalinen oikeudenmukaisuus sitten, ettei kukaan joudu henkilökohtaisesti kohtuuttomaan tilanteen eteen sitten, kun näitä toimia tehdään. Samoin suomalaisen ja eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyky varmistetaan koko ajan, rauhoitteli Sipilä.

Mitä päästölinjaukset sitten suomalaisille käytännössä maksavat ja merkitsevät – sitä puolueet joutuvat miettimään jo seuraavissa hallitusneuvotteluissa ensi keväänä. Konkreettisista toimista päätettäessä reunaehtoja asettavat sekä ilmastotoimien taloudelliset että poliittiset vaikutukset.