Turun vankila tunnetaan turvajärjestelyiltään tiukkana laitoksena, mutta vankeinhoitoviranomaisten kontrolli ei kuitenkaan ulotu vielä yläilmoihin. Vankilan yläpuolella on todistettavasti pörrännyt drone viimeisen vuoden aikana 3-4 kertaa. Yhdessäkään tapauksessa ei ole saatu varmuutta siitä, millä asioilla alueella on lennelty.
– Yhtään näistä ei ole saatu niin sanotusti narautettua. Meille aiheutuu kovasti työtä, kun koetamme varmistaa, ettei tänne toimitettaisi luvattomia esineitä tai aineita. Ja epävarmuus, mikä siitä jää, onko tänne tullut ampuma-ase vai ei, se ei ole mitenkään kiva tunne, sanoo Turun vankilan turvallisuudesta ja valvonnasta vastaava apulaisjohtaja Petri Kiuru.
Hän arvioi, että Saramäen ympäristössä on saattanut vierailla enemmänkin lennokkeja kuin mitä vankilatyöntekijät ovat havainneet.
– Luulen, että vähintään saman verran tai paljon enemmän voi olla niitä, mistä ei ole saatu havaintoa.
Käytännössä työntekijöiden keinot torjua lennokkeja ja muita miehittämättömiä kulkuneuvoja vankila-alueilla ovat rajoittuneet tähän asti aistihavaintoihin eli näköön ja kuuloon. Kun kulkuneuvo on huomattu, sitä on pyritty seuraamaan ja tarkistettu sitten maastosta, onko luvattomia esineitä tai aineita päätynyt vankilan alueelle. Myös vankien liikkumista esimerkiksi pihalla on tästä syystä saatettu joutua hetkellisesti rajoittamaan.
– Yleensä havainto lennokista on saatu vasta siinä kohtaa, kun laite on ollut jo alueen yläpuolella. Ei siis tiedetä, kuinka kauan se on ehtinyt hääräämään alueella, Kiuru sanoo.
Subutexia kopterin kyydissä
Joissakin tapauksissa on saatu myös konkreettista näyttöä siitä, että vankiloihin on lennätetty tai yritetty lennättää huumeita ja muita luvattomia aineita tai esineitä. Esimerkiksi vuonna 2017 Riihimäen vankilassa otettiin kiinni kauko-ohjattava kopteri, joka kuljetti Subutex- ja puhelinpakettia. Joitakin vuosia aiemmin Sörnäisten vankilaan Helsinkiin yritettiin toimittaa älypuhelimia pienoiskopterilla, mutta kun tämä epäonnistui, huumebisneksiä hieroneet rikolliset ottivat avuksi jalkajousen ja siiman.
Heinäkuusta alkaen vankilaviranomaisten mahdollisuudet torjua kutsumattomia vieraita paranevat selvästi, kun Rikosseuraamuslaitos saa oikeuden käyttää teknisiä laitteita, joiden avulla lennokit ja muut miehittämättömät kulkuneuvot voidaan havaita ja niiden liikkumiseen voidaan puuttua. Järjestelmillä voidaan esimerkiksi vaikuttaa radiosignaaliin niin, että lennokki saadaan maahan.
Osana kehitystyötä Vantaan vankilassa on käynnissä pilottihanke, jossa testataan, miten droneja voidaan havaita ja torjua. Noin kuukausi sitten alkanutta kokeilua varten on saatu rahoitusta EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta.
Vankilanjohtaja Tommi Saarisen mukaan kokeilun on tarkoitus kestää kesän loppuun.
– Vantaan vankilassa oleva järjestelmä perustuu kahteen sensoriin: radiotaajuussensoriin ja tutkaan. Näillä kahdella sensorilla pystytään tunnistamaan, mistä uhka tulee, Saarinen kertoo.
Hänen mukaansa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta on haettu myös erityislupaa, jolla droneihin voidaan teknisesti vaikuttaa.
– Sitä nyt odotellaan, Saarinen sanoo.
Lennokkitorjunta maksaa
STT:n haastattelemat vankeinhoitoviranomaiset pitävät uusia toimivaltuuksia erittäin tärkeinä. Kun erilaisten miehittämättömien kulkuneuvojen käyttö yleistyy ja hinta laskee, niiden hyödyntäminen myös rikollisiin tarkoituksiin todennäköisesti lisääntyy.
– Tämä dronehommahan on räjähtänyt maailmanlaajuisesti kaikkien viranomaisten käsiin. Vankeinhoitoviranomaiset ovat vain yksi riskikohde, sanoo tarkastaja Timo Tuomi Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksiköstä.
Hänen mukaansa erilaisten torjuntajärjestelmien osalta puhutaan isoista hankinnoista. Laitteet voivat maksaa jopa satojatuhansia euroja.
– Hinnoista johtuen toimintamäärärahat eivät riitä kuin ehkä yhden tai kahden vankilan varustamiseen vuodessa, Tuomi arvioi.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ensimmäiseksi järjestelmät hankitaan turvallisuudeltaan korkeamman profiilin laitoksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi Turun, Riihimäen, Helsingin ja Vantaan vankilat.
Lentokielto ei purisi rikollisiin
Joissakin maissa, kuten Norjassa ja Tanskassa, dronejen lennättäminen vankiloiden läheisyydessä ja yllä on kiellettyä. Suomessakin asia on ollut esillä, mutta ainakaan toistaiseksi tällaiseen ratkaisuun ei ole meillä päädytty.
STT:n haastattelemien vankeinhoitoviranomaisten mukaan vankiloiden ympäristön määritteleminen lentokieltoalueiksi pitäisi kyllä esimerkiksi uteliaat harrastelijalennättelijät poissa vankiloiden liepeiltä, mutta rikollisiin se ei purisi.
– Rikollisten toimintaa se ei estä. He tekevät sitä joka tapauksessa, sanoo Vantaan vankilan johtaja Saarinen.