(MTM 2003)
Bluesista ja kantrista siinnyt southern rock nousi kukoistukseen 1970-luvulla. Vaikka lajin kulta-aika on ollut jo pitkään ohi, southern rock elää yhä uskollisen kannattajakunnan harrastamana bluesrockin alalajina.
Juureva southern rock on hyvin tehtynä komeaa rikasta musiikkia. Jylhät kitarariffit yhdistyvät kantrista omittuihin tarttuviin melodioihin, slide-kitaroissa ja pianoissa soi boogie. Polveilevissa sooloissa on jazzin vapautta.
Doc Holliday on loistava bändi lavalla, mutta epäonnistunut usein studiossa. Good Time Music on pitkästä aikaa uutta materiaalia bändiltä ja tällä kertaa sounditkin on saatu kohdalleen. Parhaissa biiseissään kiekko on parasta Tohtoria sitten bändin vuonna 1981 ilmestyneiden ensimmäisten levyjen Doc Holliday ja Doc Holliday Rides Again. Kuunnelkaapa kuinka kulkee avausraita Black Cat. Tästä ei bluesrock parane. Mukaan on lainattu riffinpätkä Deep Purplen vanhasta biisistä Demon´s Eye.
Bluesin, kantrin, jazzin ja soulin lisäksi Creamin, Wishbone Ashin ja Freen kaltaiset brittirockbändit ovat olleet southern rockin keskeinen taustavaikute. Doc Hollidayn tuplakitaramelodioissakin jatkuu Thin Lizzyn kautta kulkeutuva Wishbone Ashin perinne. Kakkosraita Highway Call on sanoitusta myöten samaa herkkua kuin avaus. Kun reissumies kuulee bluesharpun soivan, hän tuntee valtatien kutsun. Sanoituksessa nostetaan hattua mm. Muddy Watersille ja Taj Mahalille, josta ei Holliday-miesten seurassa parane puhua pahaa.