Diplomatiaa vai suojelua? Onko jättiläispanda Kiinan kansantavallan ulkopolitiikan välikappale, vai tunteeko Kiina huolta harvinaisesta eläinlajistaan, jonka pelätään kuolevan sukupuuttoon?
1:12
Vastaus on, että molempia. Mutta harva tietää, että pandadiplomatian juuret ulottuvat jo 1300 vuoden päähän, eikä se ole 1949 perustetun Kiinan kansantasavallan keksintöä.
Pandadiplomatialla on dokumentoitu historia, jonka juuret ulottuvat aina keisarinna Lu ze Tianin aikakaudelle Tang-dynastiaan. Silloin Japanin hoviin lahjoitettiin pandapariskunta liennyttämään maiden suhteita. Panda on siis ollut rauhan ja ystävyyden symboli jo noin 1300 vuotta.
1970-luvulla Kiina havahtui toden teolla siihen, että pandat voivat kuolla sukupuuttoon ja sen vuoksi alettiin laatia suojelustrategiaa, johon liittyivät myöhemmin Kansainvälinen luonnonsuojelulitto ja WWF.
2:05
Suomen ilmasto sopii pandoille
Usein ajatellaan, että pandat voivat elää vain kosteassa ja verrattain lämpimissä olosuhteissa. Professori Jukka Salo korostaa, että pandat kohtaavat lunta ja voivat selviytyä vaikka -25 asteen pakkasessa.
Pandat elävät kesäaikaan jopa yli 4000 metrin korkeudessa.
– Voimakas vuodenaikojen vaihtelu on hyvä asia. Niiden lisääntyminen edellyttää sitä, Salo kertoo.
Salon mukaan pandanaaraat tulevat kiimaan keväällä, kun lumet sulavat ja aurinko alkaa lämmittää ja tietyt bambukasvit alkavat kasvaa.
– Itse asiassa Suomen ilmasto on yksi keskeinen syy siihen, että pandat tulevat meille. Ähtärissä on samantyyppistä kasvillisuutta ja samanlaiset ilmasto-olosuhteet kuin Sichuanissa. Bambua pandoille tuodaan Hollannista.
– Hollanissa on sopimusviljelijä, joka tuottaa 32 eri babulajia ja ne tulevat Suomeen normaalien vihanneskulejtusten mukana, Salo kertoo.
1:50
