Euroalueen talous ajautuu taantumaan tänä talvena ja myös talvena 2023–2024, ennakoi Danske Bank ennusteraportissaan.
Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan pääasiallinen syy taantumaan on laskeva yksityinen kulutus.
– Kuluttajien luottamus on nyt historiallisen matalalla. Nousevat energialaskut ja korot vähentävät kulutukseen käytettävissä olevaa rahaa. Ilmiö korostuu talvisin, jolloin lämmitykseen ja muuhun energiankulutukseen menee kesäaikaa enemmän rahaa, Kuoppamäki sanoo tiedotteessa.
Danske Bank ennakoi kaksoistaantuman jäävän kuitenkin lieväksi. Talouden uskotaan kasvavan kahtena seuraavana kesänä.
Pankin ennusteen mukaan euroalueen bruttokansantuote tippuu ensi vuonna 0,9 prosenttia. Vuonna 2024 talous ei kasvaisi eikä supistuisi.
Kuluttajahintojen nousu jatkuu Danske Bankin mukaan nopeana myös ensi vuonna. Pankki ennakoi euroalueen ensi vuoden inflaatiovauhdiksi 7,6 prosenttia, mikä tarkoittaisi vain pientä hidastumista kuluvaan vuoteen verrattuna.
Työmarkkinat valopilkkuna
Euroalueen yhtenä valopilkkuna Danske Bank nostaa esiin työmarkkinat. Pankki odottaa työttömyyden kasvavan kaksoistaantumasta huolimatta maltillisesti.
– Taantuma viilentää työmarkkinoita ja johtaa työttömyyden maltilliseen nousuun. Emme silti ennakoi laajamittaista työmarkkinakriisiä, koska osaavasta työvoimasta on ollut pulaa. Kiivaan inflaation ja työvoimapulan yhdistelmä kiihdyttää hieman palkkojen nousua, Kuoppamäki sanoo.
Danske Bankin mukaan Eurooppa pystyy irtautumaan riippuvuudestaan venäläisestä energiasta, mutta siirtymästä tulee pankin mukaan kivulias ja se vie aikaa.
Kuoppamäki ei usko Euroopan energiaongelman ratkeavan vielä tämän talven jälkeen. Hänen mukaansa ongelman ratkaisu vaatii vuosia.
– Historiallisen suuret investoinnit vihreään siirtymään tukevat Suomen talouskasvua, vaikka laajemmin euroalueen suhdannekuva ei anna aihetta riemuun.