Charmi on luontaista viehätysvoimaa

– Charmi on viehätysvoimaa ja kypsyyttä, eräänlaista sisäistä hehkua, jota ei saa turkeista tai muista ulkoisista tekijöistä, määrittelee toimitusjohtaja, työyhteisökouluttaja Tuulikki Juusela Womco LTD:stä.

Charmin käsite on muuttunut vuosien saatossa. Aikaisemmin charmilla viitattiin pitkälti ulkoiseen viehätysvoimaan. Puhuttiin muun muassa 1920–1930-lukujen charmikkaista suomi-elokuvien tähdistä.

– Ranskalaisleffa Porvariston hillitty charmi peilasi sen ajan yhteiskunnan arvoja, kuten hillittyä pukeutumista, kauniita huonekaluja ja hallittua käyttäytymistä.

Harmaiden ohimoiden charmi

Kauneus on katsojan silmissä. Tämä pitää paikkansa charminkin kohdalla. Joku ihminen pitää toista puoleensavetävänä ja charmikkaana, toinen taas ei.

– Sinä ja minä emme voi yhdessä sopia, millainen ihminen on meidän mielestämme charmikas. Ajatellaan vaikka rakastumista, mikä on hyvin yksilöllinen kokemus, toteaa Juusela.

– Aikoinaan puhuttiin myös harmaiden ohimoiden charmista. Niinpä monet naisetkin värjäsivät 1950–60-luvuilla hiuksensa harmaiksi tai ottivat vähintään harmaita raitoja.

Myös ohimenevä katse, pehmeä ääni tai lämmin hymy voidaan kokea charmikkaaksi.

Charmi ei ole manipulointia

Charmi voidaan joskus sekoittaa manipulaatioon, jonka kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Esimerkiksi narsistinen ihminen osaa taitavasti manipuloida ja johdatella, puhua ja hurmata kanssakuulijoiden suut ja silmät täyteen. Näitä ominaisuuksia valitettavasti suositaan esimerkiksi nykyajan työpaikkahaastatteluissa.

– Ero narsistisen ja charmikkaan välillä on siinä, että charmikas ihminen on oma itsensä, hän huomioi toiset ihmiset ja lähestyy ihmisiä ihmisinä, kun taas narsisti suuntautuu “tuulen mukaan”, omaa hyötyään tavoitellen. Historian tunnettu hurmuri-psykopaatti oli Hitler. Myös joistakin nykyajan yritysjohtajista löytyy narsistisia ominaisuuksia, Juusela muistuttaa.

Charmikkaat vauvat

– Uutta Bond-näyttelijää sanotaan charmikkaaksi, sillä hänen silmissään ja eleettömyydessään on jotain viehättävää. House-sarjan alussa myös tohtori Housea ylistettiin charmikkaaksi. Kun katsoin toista jaksoa, Housen charmikkuus rapisi pois, mieshän toisti itseään, oli liian nilkki, tehocharmikas, kertoo Juusela.

Juusela kertoo itsekin miettineensä, onko charmi synnynnäistä.

– Kaikki vauvathan ovat charmikkaita, he ottavat heitä hoitavan aikuisen kiintymyksellä vastaan. Charmia ei voi oppia kirjoista, mutta kokemukset, kasvatus ja ympäristö vaikuttavat charmin kehittymiseen.

Myös isovanhemmissa on elämän kokemuksen mukanaan tuomaa lämpöä ja sisäistä hehkua, koska he ovat tasapainossa itsensä kanssa. Siksi monet lapset viihtyvät mummolassa.

Teksti: Marjo Hentunen

Kuvat: Shutterstock