Suomalaistutkijan mukaan Venäjän ja Yhdysvaltojen välinen ohjuskilpikiista on informaatiosotaa. Mikäli Venäjä muuttaisi ohjustensa maalittamista, merkitsisi se tutkijan mielestä paluuta kylmään sotaan.
Yhdysvaltain suunnittelemaa ohjuspuolustusjärjestelmää ei ole suunnattu Venäjää vastaan, sanoo Yhdysvaltain presidentti George W. Bush. Järjestelmä on puhtaasti puolustuksellinen, ja Venäjän kannattaisi olla yhteistyössä Yhdysvaltain kanssa hankkeessa, Bush viestitti Prahan-vierailullaan.
Bushin mukaan Venäjällä ei ole mitään pelättävää järjestelmästä, jonka osia on tarkoitus sijoittaa Tshekkiin ja Puolaan.
Tshekkiläisille Bush viestitti kylmän sodan olevan ohi. Nyt Tshekin ei enää tarvitse valita, onko se Yhdysvaltain vai Venäjän ystävä. Se voi olla kummankin ystävä, Bush sanoi.
Bush tapasi Tshekissä maan presidentin Vaclav Klausin ja pääministeri Mirek Topolanekin. Bushin arveltiin keskustelleen heidän kanssaan muun muassa tutkakeskuksesta, jonka Yhdysvallat haluaisi rakentaa Tshekkiin. Bush matkustaa Tshekistä vielä tänään Saksaan, missä hän tapaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin G8-maiden huomenna alkavassa kokouksessa.
Suomalaistutkija: Venäjä pelkää jäävänsä mottiin
Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Stefan Forss pitää presidentti Vladimir Putinin puheita Venäjän ohjusten kohdistamisesta Eurooppaan osoituksena uudesta poliittisesta ilmapiiristä.
- Ylipäänsä tilanne on hyvin epämiellyttävä: jonkinlainen informaatiosota tässä on nyt käynnissä. Jotkut Venäjän suunnalta esitetyt väitteet ovat kyllä sekä teknisesti että luonnontieteellisesti aika omituisia, Forss sanoo.
Esimerkkinä tällaisista väitteistä Forss mainitsee sekä Putinin että entisen puolustusministerin Sergei Ivanovin jo helmikuussa antamat kommentit. Niiden mukaan Yhdysvaltain Eurooppaan suunnittelema ohjuspuolustusjärjestelmä ei voi olla suunnattu esimerkiksi Irania vastaan, koska Puola ja Tshekki eivät ole mahdollisten ohjusten lentoreitillä.
- Tällainen väärinkäsityshän syntyy helposti, jos maailmaa tarkastelee perinteisestä litteästä kartasta. Mutta jos ottaa avuksi pallokartan ja rullalangan ja vetää janan Iranista Yhdysvaltoihin, huomaa, että lentoreitti kulkee juuri Puolan ja Tshekin yli, Forss selvittää.
Ohjuspuolustus ei uhka ydinpelotteelle
Forss muistuttaa myös ettei Yhdysvaltojen ohjuspuolustus sellaisenaan uhkaa millään tavoin Venäjän ydinpelotetta.
- Yleensä lasketaan niin, että hyökkääjän yhden ohjuksen tuhoamiseen tarvitaan ainakin kolme torjuntaohjusta, koska huteja tulee väistämättä. Kun Puolaan on tarkoitus sijoittaa kymmenkunta torjuntaohjusta, riittäisi niiden kapasiteetti maksimissaan kolmen hyökkääjän ohjuksen tuhoamiseen, Forss laskee.
- Tämähän on täysin mitätön määrä, kun Venäjällä arvellaan olevan noin 4000 strategista ydinkärkeä.
Mikäli Venäjä todella kuitenkin aikoo ohjustensa maalittamista muuttaa, merkitsisi se Forssin mukaan sitä, että Eurooppa palaisi asevarustelussa kaksi vuosikymmentä taaksepäin, kylmän sodan aikakaudelle.
- Lyhemmän ja keskimatkan ohjuksia määrittelee vuonna 1987 solmittu INF-sopimus. Jos se sanotaan irti, muistuttaa tilanne heti paljon enemmän kylän sodan asetelmaa. Natolla tai Yhdysvalloilla ei kuitenkaan ole mitään suunnitelmia palauttaa INF-aseitaan, Forss jatkaa.
- Perimmältäänhän tässä lienee kysymys siitä, että Venäjä pelkää sitä samaa, joka oli aikoinaan suurin uhka suomalaisellekin sotilaalle: mottiin joutumista. Se näkee, että ohjustorjunnan myötä maan rajoille tulee vihamielisiä valtioita. Lisäksi halutaan estää entisten Varsovan liiton maiden liiallinen liukuminen lännen vaikutuspiiriin, Forss summaa.
(MTV3-STT-DPA-Reuters)