Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) käynnisti puheenvuorollaan eduskunnan budjettikeskustelun.
Eduskunta käsittelee tulevina päivinä hallituksen esitystä Suomen ensi vuoden budjetiksi.
Lähetekeskustelu lukeutuu vuoden tärkeimpiin, ja luvassa lienee kipakaksi yltyvää debattia.
Budjetti on laadittu poikkeuksellisissa oloissa koronakriisin runnellessa taloutta sekä kansainvälisesti että Suomessa.
– Epidemian leviämistilastot kertovat tältä syksyltä myös siitä, että kaikki eivät ole tarpeeksi varovaisia, ja se luo syvän varjon syksyn taloudelle, Vanhanen sanoi.
Globaali pandemia tulee kuitenkin ennen pitkää väistymään, ja hallituksen onkin nyt Vanhasen mukaan huolehdittava siitä, että koronakriisin väliaikaiset vaikutukset eivät jää pysyviksi.
– Suomen kansantalouden menestyksen ratkaisee pitkälti se, miten Suomessa toimivat yritykset ja verkostot saavat kiinni epidemian jälkeen viriävästä kansainvälisestä kysynnästä, Vanhanen painotti.
Yksi keskeinen yhä auki oleva kysymys on, mihin Suomi tarkalleen käyttää EU:n elvytyspaketista oletettavasti saatavan yli 3 miljardin euron potin. Paketti vaatii vielä Euroopan parlamentin sekä EU-jäsenmaiden hyväksynnän.
Vanhasen mukaan eduskunta saa marraskuun lopulla selonteon siitä, kuinka "investointimahdollisuudet" käytetään.
Linjaukset lisätään nyt käsiteltävään budjettiesitykseen ensi vuoden alkupuolella.
Vuoden 2023 tasapainotavoite on mennyttä
Ennen koronakriisiä hallituksen tavoitteena oli saada Suomen julkinen talous tasapainoon vuonna 2023.
– Koronakriisi sysäsi meidät pois tasapainoon johtavalta polulta. Siitä huolimatta julkisen talouden vakauttaminen ei ole ylivoimainen tehtävä, eikä se saa sellaiseksi muodostua, Vanhanen linjasi.
Nyt hallitus haluaa vakauttaa Suomen julkisen velan suhteen bruttokansantuotteeseen 2020-luvun loppuun mennessä.
Tämä vaatii valtiovarainministeriön arvion mukaan julkisen talouden vahvistamista noin 5 miljardilla eurolla. Summa halutaan saada kasaan muun muassa työllisyystoimia toteuttamalla ja kansainvälistä kilpailukykyä vahvistamalla.
Hallituksen kestävyystiekartta – siis keinot vajeen umpikuromiseen – tullaan Vanhasen mukaan viimeistelemään ensi kevään kehysriihessä.
Työmarkkinoilta odotetaan ajanmukaista reagointia
Valtiovarainministeri kommentoi puheenvuorossaan lyhyesti myös työmarkkina-asioita.
Kun yritysten tilanne eriytyy, yrityskohtaisten ratkaisujen merkitys korostuu, Vanhanen sanoi.
Koko työelämä saattaa ministerin mukaan olla pysyvässä muutoksessa.
– Suomessa toimivat yritykset ja työntekijät ovat tässä kisassa samassa joukkueessa, Vanhanen vetosi.
– Hallitus ja eduskunta reagoivat koko kriisin ajan ajassa. Meidän on syytä odottaa, että myös työmarkkinoilla kyetään tarvittaessa samaan.
"Luotan siihen, että Suomi on selviytyjä"
Vuoden 2021 talousarvioesitys on 10,8 miljardia euroa alijäämäinen.
Vanhanen arvioi tänään, ettei oppositiokaan viime viikon välikysymyskeskustelun perusteella ilmeisesti kyseenalaista vajeen kokoluokkaa.
– Luotan siihen, että Suomi on selviytyjä. Meillä on kansakuntana erinomaiset eväät vahvistaa markkinoiden luottamusta Suomen kykyyn selvitä tästäkin kriisistä, Vanhanen totesi.