Britannian kansalainen pidätetty vakoilusta Venäjän hyväksi Saksassa

Saksalaisviranomaiset ovat pidättäneet Britannian kansalaisen epäiltynä vakoilusta Venäjän hyväksi, kertoo Saksan yleinen syyttäjävirasto.

57-vuotias mies pidätettiin eilen Berliinissä osana Saksan ja Britannian viranomaisten yhteistä tutkintaa.

Britannian suurlähetystössä Berliinissä työskennellyttä miestä syytetään työssään saamien asiakirjojen välittämisestä venäläiselle tiedustelupalvelulle vähintään kerran. Vastineeksi tietojen antamisesta syytetty on saanut käteistä rahaa.

Miehen epäillään työskennelleen ulkomaiselle salaiselle palvelulle ainakin marraskuusta 2020 lähtien.

Syytetty tuodaan tänään liittovaltion tuomioistuimen tutkintatuomarin eteen, joka päättää tutkintavankeuden täytäntöönpanosta. Asiasta kertoi ensimmäisenä BBC.

Turvallisuusasiantuntija vertaa tapausta vakoiluromaaniin

Viime vuosien aikana Saksa on pidättänyt jonkin verran ihmisiä vakoilusta Venäjän hyväksi, mutta läheisen liittolaismaan kansalaisen pidätys on hyvin harvinaista.

Saksan ulkoministeriöstä ilmoitettiin, että asiaan suhtaudutaan suurella vakavuudella ja, että läheisen liittolaisen suorittama vakoilua Saksan maaperällä ei voida hyväksyä, AFP kirjoittaa.

Turvallisuusasiantuntija Edward Lucas vertasi pidätystä brittikirjailija John Le Carren vakoiluromaaniin.

– Se, että pidätys tehtiin Berliinissä viittaa siihen, että kyseessä ei ole diplomaattinen jäsen suurlähetystöstä, Lucas sanoi radiohaastattelussa.

Jos epäilty olisi diplomaatti, Britannian viranomaiset osallistuisivat tutkintaan Lucasin mukaan enemmän.

Kesäkuussa Saksan poliisi pidätti saksalaisessa yliopistossa työskentelevän venäläisen tutkijan, jota syytettiin työskentelystä Venäjän tiedustelupalvelulle vähintään lokakuusta 2020 lähtien.

Helmikuussa saksalaiset syyttäjät esittivät vakoilusyytteet saksalaismiehelle, jonka epäillään toimittaneen parlamentin pohjapiirrokset Venäjän tiedustelupalvelulle vuonna 2017.

Karkotuksia kostotoimenpiteenä

Yhdeksän eurooppalaisen maan valtiopäämiehet tuomitsivat toukokuussa Venäjän aggressiivisiksi toimiksi kutsumiaan tekoja, kuten operaatiot Ukrainassa ja sabotaasia, jonka väitettynä kohteena Tshekki on.

Useat Keski- ja Itä-Euroopan maat ovat karkottaneet venäläisiä diplomaatteja solidaarisuudesta Tshekkiä kohtaan, mutta Venäjä on kutsunut syytöksiä osallisuudestaan ​​"absurdiksi" ja kostanut karkotuksilla.

Viimeisin vakoilutapaus sattuu tilanteessa, jossa Venäjän ja Saksan väliset suhteet ovat erittäin kireät useilla rintamilla. Tähän kuuluu muun muassa oppositiovaikuttaja Aleksei Navalnyin pidättäminen. Mies sai Berliinissä hoitoa lähes kuolemaan johtaneen myrkytyksen jälkeen.

Britannian ja Venäjän suhteet puolestaan ovat olleet huonot entisen vakoojan Sergei Skripalin myrkytyksestä lähtien Salisburyssä vuonna 2018.

Venäjä on kiistänyt osallisuutensa kumpaankaan tapaukseen.

Kaikesta huolimatta Saksaa haluaa saattaa loppuun kiistanalaisen Nord Stream 2 -putkilinjan rakentamista, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa maakaasun toimitus Venäjältä Saksaan.