Utöyan massamurhasta vangittu Anders Behring Breivik hakee pääsyä ehdonalaiseen vapauteen oikeudessa tiistaina. Breivikin vapauttamista pidetään äärimmäisen epätodennäköisenä, eikä hänen asemaansa parantanut istunnon alkuun tekemänsä natsitervehdys.
Breivik tappoi 77 ihmistä heinäkuussa 2011. Hän surmasi ensin Oslossa kahdeksan ihmistä autopommilla ja sen jälkeen 69 sosiaalidemokraattista nuorta Utoyan saarella, jonne hän saapui poliisiksi pukeutuneena ja raskaasti aseistautuneena. Breivik sai teosta syyntakeisena 21 vuoden maksimituomion, ja hänellä oli oikeus hakea pääsyä ehdonalaiseen istuttuaan vankilassa 10 vuotta.
Breivik saapui tilaisuuteen Norjan Skienissä tekemällä natsitervehdyksen ja kantamalla mukanaan englanninkielistä kylttiä, jossa hän vaati ”natsien sisällissotaa sekä valkoisten maiden joukkotuhon lopettamista”.
– En halua nähdä mitään tuollaista, kun syyttäjä puhuu, tuomari Dag Björvik jyrähti Breivikille.
Syyttäjä toisti vuoden 2012 oikeusistunnossa kuullun lausunnon, jonka mukaan Breivik olisi 21 vuoden vankilassaolonkin jälkeen yhä erittäin vaarallinen mies eikä häntä pitäisi päästää vapaaksi. Breivik kuunteli syyttäjän lausuntoa päätään pudistellen. Norjan lain mukaan miestä on mahdollista pitää vangittuna myös maksimituomion jälkeen, jos hänet arvioidaan uhaksi yhteiskunnalle.
Breivik pääsi myös istunnossa kertomaan omat perustelunsa, miksi hänet pitäisi vapauttaa. Hän syytti teostaan nimetöntä äärioikeistolaista verkostoa, jotka motivoivat hänet hyökkäykseensä. Breivik kertoo tulleensa aivopestyksi.
– Käskynä oli ... perustaa (natsien) kolmas valtakunta uudelleen. Sen syntyminen on kiinni jokaisesta sotilaasta, Breivik sanoi.
