Bodom-käräjillä kuultiin yllätystodistajaa

Bodominjärven surmista syytetyn Nils Gustafssonin puolustus pyrki horjuttamaan käräjillä tänään kuullun yllätystodistajan kertomusta.

Gustafssonin asianajajan Riitta Leppiniemen mukaan todistajana esiintyneen Marjatta Sahakankaan tarinassa on osioita, jotka eivät pidä paikkaansa. Nainen on sanonut telttailleensa kolmen muun nuoren kanssa Bodominjärvellä vuoden 1960 helluntaina.

Syyttäjien kannalta Marjatta Sahakangas on tärkeä motiivitodistaja, mutta puolustus ei usko, että toista telttaseuruetta on edes ollut.

Sahakangas kertoi havainnoistaan ensimmäistä kertaa tänä kesänä ruotsinkielisessä OBS-ohjelmassa. Häntä kuultiin poliisikuulusteluissa vasta sen jälkeen.

"Tytöistä tuli riitaa"

Sahakankaan kertoman mukaan hänen seurueensa retki oli hämmästyttävän samanlainen kuin toisenkin telttaseurueen. Mukana oli 2 nuorta miestä ja naista, paikalle oli tultu moottoripyörillä ja mukana oli alkoholia.

Sahakankaan mukaan Gustafssonin seurue kävi illan aikana heidän teltallaan Oittaan kartanon toisella puolella sijaisevalla niemellä. Kello oli tuolloin noin yhdeksän illalla.

Sahakankaan mukaan hänen poikaystävänsä ja Gustafsson tunsivat toisensa. Sahakangas itse kertoi tunteneensa "Nissen" ulkonäöltä. Gustafsson kuitenkin sanoi, ettei ole koskaan tavannutkaan Sahakangasta.

- Nisse sanaili Sepon kanssa ja Seppo yritti rauhoitella. Mun näkemys on, että tytöistä oli riitaa. Tytöt olivat siiinä sivussa.

"Huutoa ja meteliä"

Marjatta Sahakangas kertoi, että Gustafsson oli silminnähden humalassa ja horjui kävellessään. Gustafssonin vierailu Sahakankaan seurueen teltalla oli kestänyt alle tunnin.

Sahakankaan mukaan ennen puolta yötä murhaniemeltä oli kuulunut huutoa ja meteliä. Ne olivat miesten ääniä, mutta sanoista ei saanut selvää. Myös moottoripyörä oli käynnistetty. Tällaisesta metelistä ja moottoripyörän äänistä ei ole kukaan muu todistaja kertonut.

Kertomuksessa aukkoja

Sahakangas kertoi oikeussalissa tavanneensa Gustafssonin, Seppo Boismanin, Irmeli Björklundin ja Tuulikki Mäen useita kertoja Gulfin baarissa Hämeenkylässä Porintien varrella vuosina 1958-59. Puolustus oli hankkinut mm. kyseisen bensa-aseman rakennusluvan vuodelta 1959 ja Gulfin asiakaslehden vuodelta 1960.

- Käsityksemme mukaan Gulfin asemaa ei ole ollut olemassakaan silloin kun sanotte olleenne siellä, Gustafssonin asianajaja Riitta Leppiniemi huomautti.

- Olette poliisitutkinnassa nimenneet nämä kolme helluntain telttaretkellä mukana ollutta ystäväänne, mutta poliisi ei ole onnistunut jäljittämään heitä. Miksi? jatkoi Leppiniemi.

- En tiedä. Ehkä muistan etunimet väärin, totesi Sahakangas.

Myös uhrien omaisten asianajaja Heikki Lampela kyseli Sahakankaalta Gulfin baarista. Tuolloin Sahakangas ei enää ollut varma, oliko tapaamispaikka ollut juuri Gulfin baari.

Puolustus katsoo, että Sahakankaan kertomus on epäuskottava. Tätä puolustus perustelee muun muassa sillä, että kahden telttaseurueessa mukana olleen henkilöyttä ei ole kyetty selvittämään.

"On selvää, kuka on syyllinen"

Sahakankaalta tivattiin, miksei hän ollut kertonut aiemmin vastarannan tapahtumista. Hänen mukaansa kavereiden kanssa oli päätetty, että jos ei suoraan kysytä, he eivät puhu.

Hänen näkemyksensä asioiden kulusta ei kuitenkaan jäänyt epäselväksi.

- Mulle on ollut alusta alkaen selvää, kuka on syyllinen, hän sanoi.

Poikaystävä: Irmeliä kohtaan ei ollut vihaa

Istunnossa kuultiin tänään myös muita todistajia. Surmatun Irmeli Björklundintoinen poikaystävä Pauli Pirinen kuvasi Irmeliä "mukavaksi tytöksi".

- Ei häntä kohtaan ollut vihamielisyyttä. Kukaan ei vihannut häntä, eläkkeellä oleva metsuri kertoi.

Pirinen oli murha-aikaan armeijassa ja Irmeli oli ryhtynyt seurustelemaan Nils Gustafssonin kanssa. Gustafsson kiisti omassa kuulustelussaan perjantaina, että olisi tiennyt toisesta poikaystävästä. Piristä kuultiin asianomistajien todistajana.

Tarkoituksena oli osoittaa sitä, että Irmeliä kohtaan ei tunnettu kaunaa.

Syyttäjät olivat kutsuneet myös Marjatta Sahakankaan työtoverin, joka sanoi Sahakankaan kertoneen hänelle telttaretkestä talvella 2004.

- Se oli sellainen työkavereiden keskustelu, tämä sanoi.

Puolustus yritti horjuttaa Sahakankaan kertomusta Dabyn kartanossa asuneen Henrik Lindelöfin todistuksella. Lindelöfin mukaan Dahlbyn alueelle tulleet ulkopuoliset ajettiin aina pois.

Lindelöfin mukaan Gustafsson ja kumppanit eivät olisi voineet tulla Sahakankaan kuvaamaa reittiä Dahlbyn maille, koska ranta oli mutavelliä ja matkalla oli nelimetrinen joki.

Päivän viimeinen todistaja oli puolustuksen kutsuma Tauno Ratinen, joka oli Gustafssonin nuoruuden ystävä. Tämä muisti Sahakankaan, muttei tämän mainitsemaa silloista poikaystävää.

Oikeuslääkäri kertoi vammoista

Oikeuslääkäri Kaisa Lalu tutki haudasta nostettujen uhrien luurangot sekä vanhat ruuminavauspöytäkirjat ja esitti johtopäätöksiä vammoista.

Lalu kertoi Seppo Boismaniin kohdistuneen vähintään kolme, todennäköisesti neljä iskua.

Lalun mukaan iskut oli annettu tylpällä, laakealla esineellä, esimerkiksi kivellä. Gustafssonilta kadonneet siirtopihdit hän sulki tekovälineenä pois. Boismania oli myös puukotettu.

Oikeuslääkäri ei kyennyt arvioimaan oliko Boismania ensin puukotettu vai lyöty. Lalu piti vammojen perusteella mahdollisena myös sitä, että Boismania oli lyöty telttakankaan läpi.

Tuulikki Mäkeenoli kohdistunut vain tylppää väkivaltaa, todennäköisimmin kaksi iskua.

Irmeli Björklundiin oli kohdistunut tylppää ja terävää väkivaltaa. Björklundin kasvoissa oli pirstalemurtumia ja niskassa 15 pistohaavaa. Häntä oli lyöty kasvoihin vähintään kolme kertaa.

- Todennäköistä on, että kasvovammat on aiheutettu ensin ja niskan pistovannat sen jälkeen, Lalu sanoi.

Björklund oli kuollut suhteellisen nopeasti aivoja vammauttaneisiin, kasvoihin kohdistuneisiin iskuihin. Tajuttomuus oli tullut välittömästi.

Lalulta tiedusteltiin myös ruumiinavausten yhteydessä tehdyistä alkoholimäärityksistä. Yhdenkään uhrin veressä ei ollut alkoholia. Lalu myös totesi, ettei maksa polta alkoholia kuoleman jälkeen.

Oikeudenkäynti jatkuu syyskuun 8. päivään saakka.

(MTV3-STT)

Lue lisää Bodominjärven oikeudenkäynnistä MTV3:n erikoissivuilta