Pitkän Afganistanin-operaation opetukset ovat karvaat.
"Amerikka on palannut", kuuluu Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin tunnuslause. Hänen määräämänsä joukkojen kotiutus Afganistanista osoittaa, että Amerikka ei kuitenkaan palaa totutulla tavalla.
Kabulin evakuoinnin lisäksi Biden johtaa paljon laajempaa perääntymistä: hän aikoo pysäyttää ympäri planeettaa Yhdysvaltain valtavien sotilaallisten resurssien käytön. Maailmanpoliisin roolissaan suurvalta on pitkään pyrkinyt sekä tukahduttamaan konflikteja että levittämään omia arvojaan.
– Tämä päätös Afganistanista ei koske vain Afganistania. Kyse on suurten sotilasoperaatioiden aikakauden päättymisestä ulkomailla, Biden sanoi äskettäin puheessaan.
Presidentin mukaan ihmisoikeudet ovat yhä maan ulkopolitiikan keskiössä.
– Mutta tapa edistää niitä ei ole sotilaiden loputtoman lähettämisen kautta. Strategiamme on muututtava, hän korosti.
Benjamin Haddad, ajatuspaja Atlantic Councilin ohjelmajohtaja ja transatlanttisten suhteiden asiantuntija, luonnehtii Bidenin puhetta erittäin merkittäväksi.
– Se oli Yhdysvaltojen presidentin viime vuosikymmenten kaikkein vaikuttavimpia liberaalin kansainvälistymisen torjuvia kannanottoja, Haddad arvioi.
Bidenin linjapuhe oli epäilemättä järkytys niille amerikkalaisille, jotka haluavat ajatella maansa olevan voittamaton suurvalta ja kylmän sodan voittaja. Useimmat mielipidekyselyt kuitenkin osoittavat, että vahva enemmistö yhdysvaltalaisista tukee Bidenin linjausta.
2:39
Mistä Biden ja Trump ovat samaa mieltä?
Bidenin presidenttikautta pidetään yleisesti Donald Trumpin hallinnon hylkäämisenä ja nollauksena. Moni asia muuttuikin sillä hetkellä, kun Biden asteli Valkoiseen taloon 20. tammikuuta.
Kuitenkin Bidenin halu luopua Yhdysvaltain maailmanpoliisin roolista on silkkaa Trumpia.
– Kun Biden ilmoitti, että on aika lopettaa tämä ikuinen sota Afganistanissa, puhuja olisi yhtä helposti voinut olla Trump, arvioi Charles Franklin, Marquette Law Schoolin professori.
Franklinin mukaan Yhdysvaltain kansa ei ole sitoutunut suureen kansainväliseen rooliin.
– Eikä varmasti sellaiseen, mitä Yhdysvallat tavoitteli ja minkä se sai 1950–1990-luvuilla, Franklin sanoi uutistoimisto AFP:lle.
Erityisesti Afganistanin osalta kyselyt osoittavat vahvaa tukea poistumiselle. Tuoreen kyselyn mukaan pitkän operaation halusi päättää 77 prosenttia amerikkalaisista.
Liittolaiset huolissaan
Bidenin ja Trumpin näkemysten moniin eroihin kuuluu se, että Trump kannattaa jyrkkää eristäytymispolitiikkaa, mutta Biden suhtautuu hyvin myönteisesti liittoumien rakentamiseen.
Bidenin visiossa Yhdysvallat ei ole maailmanlaajuinen poliisi, mutta se voi olla ystävällinen yhteisön johtaja.
Bidenin hallinto toikin Yhdysvallat nopeasti takaisin ilmastosopimukseen sekä esimerkiksi suurvaltojen ja Iranin välisiin neuvotteluihin ydinpolitiikasta. Samoin se arvostaa yhteistyötä sotilasliitto Naton piirissä.
On arvioitu, että Bidenin kesäkuun matka Eurooppaan G7-ryhmän ja Naton huippukokouksiin muistutti diplomaattista vastinetta bändin kokoontumiselle yhteen.
Yhdysvaltain liittolaiset saattavat silti olla hermostuneita, sanovat analyytikot.
– Liittolaiset ovat jonkin verran turhautuneita, koska Yhdysvaltojen lähtö Afganistanista ei ollut koordinoitu. Yhdysvaltain viestin on oltava hyvin johdonmukainen menetetyn uskottavuuden palauttamiseksi, sanoo Tricia Bacon, American Universityn oikeustieteen laitoksen terrorismin torjunnan asiantuntija.
Eurooppalaiset kumppanit eivät ole ainoita, jotka ihmettelevät, täydentää Washingtonissa toimivan ajatushautomon Arab Centerin tutkimusjohtaja Imad Harb.
– Moni arabihallinto on tottunut läheiseen suhteeseen Yhdysvaltoihin. Niiden pitäisi olla huolissaan Afganistanin tapahtumista, Harb kirjoittaa.