Siviilioikeuden professori Urpo Kangas selvitti Studio55.fille keskeisimmät lainsäädännölliset erot avoliiton ja avioliiton välillä erotilanteessa.
Avoliiton purkautuminen eläessä | Avioliiton purkautuminen eläessä |
Avopuolisoilla ei ole elatusvelvollisuutta toisiaan kohtaan. | Aviopuolisot ovat velvollisia elättämään toisiaan, eivätkä puolisot voi edes pätevästi sopia siitä, että he eivät tätä velvollisuuttaan täytä. |
Avopuolisoiden kodilla ei ole suojaa. Omistaja voi myydä omistamansa asunnon avoliiton aikanakin tarvitsematta siihen toisen puolison suostumusta. | Aviopuolisoiden yhteisenä kotina olevaa asuntoa ei omistaja saa myydä eikä lahjoittaa ilman toisen puolison suostumusta. |
Kun avoliitto purkautuu, omistajapuoliso ottaa hänelle kuuluvan omaisuutensa. Poikkeuksellisesti avopuoliso voi saada hyvitystä puolisonsa omaisuuden hyväksi tekemistään panoksista, jos toinen saisi niiden johdosta perusteetonta etua. | Aviopuolisolla on oikeus saada osituksessa puolet avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöstä. Se puolisoista, joka omistaa omaisuutta enemmän, joutuu luovuttamaan tasauseränä tasinkoa vähemmän omistavalle puolisolle. |
Avoliiton purkautuminen puolison kuollessa | Avioliiton purkautuminen puolison kuollessa |
Avopuolisolla ei ole minkäänlaista perintäoikeutta. | Jos ensiksi kuolleelta puolisolta ei jää rintaperillistä, leski perii ensiksi kuolleen puolison. |
Uuden lain myötä avopuolisolle voidaan antaa harkinnanvaraista avustusta. Avoleski voi saada avustuksena esimerkiksi määräaikaisen käyttöoikeuden ensiksi kuolleen puolison omistamaan asuntoon. | Jos ensiksi kuolleelta puolisolta jää rintaperillinen, leskellä on oikeus hallita jäämistöä jakamattomana siltä osin kuin siihen kuuluu puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto ja tavanmukainen asuntoirtaimisto. Muu omaisuus voidaan jakaa rintaperillisten kesken. |
Studio55.fi/Siiri L'Ecuyer