Avain kehosi hyvinvointiin löytyy yllättäen täältä

Marja Koivisto joutui vuonna 2007 lääkärin rutiinivastaanotolla seinää vasten. Lääkäri totesi, että potilaalla on muun muassa verenpainetta, jota ei normaalipainoisella, silloin 42-vuotiaalla naisella pitäisi olla.

− Hän piti melkoisen puhuttelun ja sai minut uskomaan, että elämäntapoja on muutettava välittömästi, Marja kertoo.

Seuraavana päivänä lääkäri soitti Marjalle uudemman kerran ja kertoi kirjasta nimeltä Matka, josta saattaisi olla apua. Palopuhe oli jo tehnyt tehtävänsä. Marja päätti toimia lääkärin ohjeiden mukaan.

− Marssin suoraan kirjakauppaan ja luin kirjan. Vastaavanlaisista harjoituksista kokemusta saaneena ja NLP-koulutukseni pohjalta näytti siltä, että kirjan kuvaama menetelmä voisi toimia minullakin.

Marjan tutustuminen MATKAmenetelmään eteni nopeaan tahtiin. Hän luetutti kirjan tuttavallaan, joka innostui asiasta. Kaksikko alkoi suorittaa yhdessä kirjan kuvaamia harjoituksia.

− Tunsin heti, että tässä on jotain enemmän. Innostus johti ensimmäiseen viikonlopun mittaiseen koulutukseen.

Lisäopintojen myötä Marja suoritti lopulta MATKAmenetelmäterapeutin pätevyyden.

Kätketyt tunteet varastoituvat kehoon

MATKAmenetelmä perustuu siihen yksinkertaiseen tosiasiaan, että ihmisellä on kehossaan solumuisti. Mikäli joudut esimerkiksi liikenteessä läheltä piti -tilanteeseen, koet jonkin tasoisen emotionaalisen sokin. Samalla aivoistasi lähtee kemikaali viestinä tiettyyn kohtaan kehoa, jonne tallentuu solumuisti tapahtuneesta.

− Moni on laittanut pienenä käden kuumalle hellalle, ja sormi on palanut. Me siis myös opimme solumuistin kautta tiettyjä asioita, Marja sanoo.

Varsin viatonkin lapsena koettu tapahtuma saattaa lähteä kertautumaan ja laajentumaan. Esimerkiksi kaadut polkupyörällä ja kaverit nauravat.

− Teet lapsenmielellä johtopäätöksen, ettet uskalla enää pyöräillä, koska jouduit naurunalaiseksi. Tällaiset asiat saattavat toimia ikään kuin tiputtaisi pisaran veteen. Loppujen lopuksi et myöhemmin enää tiedä, miksi välttelet tai pelkäät tiettyjä tilanteita, Marja kuvaa.

Jokainen meistä kantaa vaihtelevia muistoja elämänsä varrelta. Ne ovat saaneet aikaan käytösmalleja, joiden myötä ihminen kertaa kauan sitten syntynyttä asiaa.

Yhteiskunnallemme on tyypillistä tunteiden kätkeminen. Moni muistaa lapsuudestaan hokeman "kovat pojat eivät itke". Mitä enemmän pystyt työntämään tunteitasi syrjään, sen hyväksytympi olet.

− Pahimmillaan tämä voi äityä myöhemmin häiritseviksi käytösmalleiksi, fyysisiksi vaivoiksi tai jopa sairaudeksi. Vaivaa lääkkeillä hoidettaessa saadaan oire pois. Tunteet ovat kuitenkin se kanava, jolla ihminen voi löytää nämä elämänenergiaa sitovat muistot.

Kuuntele kehosi viestejä

Ajatustoiminta, jolla ihminen ratkoo asioita, keskittyy loogiseen aivolohkoon. Marja vertaa toimintaa tietokoneeseen: looginen aivolohko on ikäänkuin softa, loppuosa kehoa tietokone.

MATKAistunnon aikana MATKAmenetelmäterapeutti auttaa potilasta rentoutumaan ja keskittämään huomion kehoon ja siinä oleviin tunteisiin, jotka ovat saattaneet ilmetä vaikkapa erilaisina fyysisinä oireina.

− Jos me yritämme päätellä asioita ainoastaan loogisella tavalla, meillä ei ole pääsyä "kehotietokoneeseen". Mutta heti kun otetaan huomio pois loogisesta aivolohkosta ja keskitytään kehoon sekä siinä oleviin tunteisiin, kaikki se tieto, mitä meillä on kehossa tallentuneena, nousee esiin kuin itsestään, Marja sanoo.

Matka oireilun ytimeen

Jos ihminen on työntänyt pitkään tunteitaan syrjään, voi alkuun olla hankalaa ylipäätään tunnistaa niitä. Mielikuvamatka kehon sisälle auttaa pääsemään kiinni omiin solumuistoihin.

Toisinaan tulee yllätyksenä, miten paljon tunteita keho voi kätkeä.

− Esimerkiksi se, mitä kutsutaan stressivatsaksi, voi olla kehon tapa viestittää, että ihminen pelkää ettei suoriudu kaikesta, Marja kuvailee.

Jokainen voi tunnustella omia kehossaan heijastuvia tunteita hyvin yksinkertaisella tavalla. Marja kehottaa miettimään esimerkiksi suuttumuksen tai huolettoman olon laukaisemia tunteita kehossa.

− Kun ihminen on oikein suuttunut, saattavat poskilihakset ja niska kiristyä, ja koko keho voi olla jännittynyt. Huolettomaan oloon keho taas reagoi niin, että joka paikka on rentoutunut.

Kuvat: Colourbox.com

Studio55.fi/Jenni Kokkonen