Mainos

Auschwitzin keskitysleirimuseo valmistautuu muistopäivään – autenttisuus halutaan säilyttää, vaikka monissa rakennuksissa on sortumisvaara: "Rakenteet pysyvät kiinni toisissaan vain juuri ja juuri"

1:55

Auschwitz-Birkenaun kuolemanleirin vapauttamisesta tulee kuluneeksi tammikuussa 75 vuotta. Keskitysleirimuseo pyrkii ennen muistopäivää palauttamaan natsien julmuuksien jäänteet mahdollisimman autenttiseen kuntoon, mutta työssä riittää haasteita.

27. tammikuuta Natsi-Saksan armeijaa takaa-ajaneet neuvostosotilaat  kohtasivat näyn, joka ei varmasti unohdu. Etelä-Puolassa sijainneessa tuhoamisleirikompleksissa virui yli 7 000 huonokuntoista vankia, joita natsit eivät olleet pakotettaneet mukaan kuolemanmarssille.

Natsit tappoivat leirillä 1940-luvun alkupuolella yli miljoona ihmistä, arvioit vaihtelevat 1,1 miljoonan ja 1,5 miljoonan välillä. Suurin osa heistä oli juutalaisia, mutta joukossa oli myös muun muassa romaneita ja muita vähemmistöjä. Alue museoitiin jo vuonna 1947 ja sen vuosittainen kävijämäärä on viime vuosina noussut yli kahden miljoonan.

"Autenttisuuden säilyttäminen on tärkeää"

Museo haluaa, että leirin jäänteet ovat tammikuun muistopäivänä mahdollisimman samanlaisessa kunnossa kuin puna-armeijan saapuessa.

– Tämä paikka on tärkeä maailman tulevaisuuden kannalta, siksi autenttisuuden säilyttäminen on tärkeää. On tärkeää, että katsoessamme leiriä mietimme, millaisen tulevaisuuden haluamme rakentaa, keskitysleirimuseon johtaja Piotr Cywinski sanoo uutistoimisto Reutersille.

Konservoinnissa useita haasteita

Entisöintityössä riittää kuitenkin haasteita. Natsit rakensivat vankiparakit käytetyistä rakennustarvikkeista suopohjaiselle maalle. Varsinkin Birkenaun tuhoamisleirin puolella rakennusten seinät ovat uhanneet sortua.

– Seinien sortumisvaara on ehdottomasti suurin ongelma. Käytännössä jokaisessa rakennuksessa on ollut tilanne, jossa rakenteet pysyvät kiinni toisissaan vain juuri ja juuri, rakennusten parissa työskentelevä konservaattori Andrzej Cyran sanoo Birkenaun tilanteesta.

Cyranin mukaan rakennuksiin ei kuitenkaan haluta lisätä mitään näkyviä uusia rakenteita, vaan ne pidetään mahdollisimman alkuperäisen näköisinä.

Museon laboratoriossa entisöidään vankien henkilökohtaisia esineitä, kuten matkalaukkuja, kenkiä, proteeseja ja silmälaseja. Tämän työn haasteita ovat esineiden huono kunto ja alkuperäismateriaalien tunnistamisen vaikeus. Laboratorion johtajan Aleksandra Papisin mukaan työ käy monille myös henkisesti raskaaksi, kun he ajattelevat ihmiskohtaloita esineiden takana.

Leirin vapauttamisen 75-vuotismuistopäivään odotetaan paikalle kymmeniä valtionjohtajia ja noin 120:aa leiriltä selviytynyttä ihmistä.

Lähteet: Reuters, Deutsche Welle

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja