Aurinkopuistojen sijoituspaikat ovat maakunnissa kovan kiinnostuksen kohteena. Kuntiin tulee ostotarjouksia kohteista erityisesti ulkomaisilta sijoittajilta. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto joutui jo jarruttelemaan hankkeiden etenemistä, kun kohdealueiksi valikoitui parhaita hiiltä sitovia talousmetsiä.
Kontiolahdella sijaitseva metsikkö oli jo vaihtumassa aurinkopuistoksi. Kunta torppasi suunnitelman maanomistajan myyntihaluista huolimatta.
Kontiolahden kunnan ympäristöpäällikkö Antti Suontama kertoo MTV Uutisille, että kiinnostuneita ulkomaisia aurinkopuistoinvestoijia on käynyt jo Ruotsista, Ranskasta ja Tanskasta.
– Kiinnostus on aika kuumaa, hyvä ettei mopo keuli. Investoijat ovat ulkomailta, Suontama sanoo.
Kunnille aurinkovoimaloista olisi luvassa tuulipuistojen tapaan verotuloja ja ehkä vähän myönteistä ilmastomainettakin. Maakuntaliitto päätti kuitenkin vetää jarrusta, koska rakentaminen on ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa.
Hiilitase pidettävä mielessä
Pohjois-Karjalan maakuntahallituksen puheenjohtaja Hanna Huttusen mukaan Maakuntaliiton näkemys on tällä hetkellä, että nyt kannattaa rauhoittaa tilanne.
– Eihän me tietenkään investointeja toppuutella, mutta kyllä meillä huoli siitä on, että jos halutaan kasvatusmetsää jopa 100 hehtaaria ostaa aurinkopuiston alta, niin eihän se hiilitaseen kannalta järkevä päätös sekään ole, hän sanoo.
Aurinkopuistoja kannustetaankin perustamaan puuttomille alueille, kuten entisille turvesoille.
Hyvä esimerkki paikasta on niin ikään Kontiolahdella, johon kaavaillaan jopa puolta miljoonaa aurinkopaneelia. Paikka on juuri sitä, mitä investoijatkin etsivät, sillä paikan välittömästä läheisyydestä löytyvät myös tarpeelliset sähkönsiirtoverkot.