Aalto-yliopiston tutkijat yrittävät kehittää piiaurinkokennoja entistä tehokkaammiksi. Nykyisissä kennoissa on paljon parannettavaa: heijastushäviöt ovat suuria, materiaalien laadussa on ongelmia ja hyötysuhde on heikko. Aalto-yliopistossa on onnistuttu vähentämään heijastuhäviöitä nanorakenteisella kennolla, joka on päällystetty alumiinioksidilla.
- Olemme onnistuneet tekemään maailmanennätyskennon, jonka hyötysuhde on 18,7 prosenttia, iloitsee apulaisprofessori Hele Savin Aalto-yliopistosta.
Kun nykyiset aurinkokennot ovat sinertäviä ja pinnat heijastavia, Aalto-yliopiston kehittämä kenno näyttää tummalta ja himmeältä.
Aalto-yliopistossa etsitään myös keinoja kehittää huonolaatuisesta piistä hyviä aurinkokennoja. Tällä hetkellä ongelmana ovat levyjen huonolaatuiset reuna-alueet, joita ei voida hyödyntää kennojen valmistuksessa. Aalto-yliopiston tutkijat ovat nyt keksineet keinon, jolla huonot reuna-alueet saadaan muutettua hyväksi materiaaliksi.
- Tätä meidän menetelmäämme testataan nyt käytännössä yhdessä suuressa eurooppalaisessa alan yrityksessä, kertoo Hele Savin.
Aurinkokennoja vaivaa myös valodegradaatioksi kutsuttu ongelma: aurinkokennojen hyötysuhde laskee radikaalisti ensimmäisen käyttövuorokauden aikana. Alussa aurinkokenno muuttaa valoa sähköksi korkealla hyötysuhteella, mutta kun kenno altistetaan auringon valolle, hyötysuhde laskee nopeasti.
- Havaitsimme, että syynä saattaa olla kupari. Kun laitamme varausta pinnalle, kupari liikkuu kohti varausta ja ongelma poistuu. Tämä menetelmä ei tuo lisäkustannuksia kennojen valmistukseen ja valmiista kennoista saadaan 30 prosenttia lisää tehoa, selittää Hele Savin.
Tämän menetelmän Aalto-yliopisto on patentoinut. Aalto-yliopisto jatkaa menetelmän kehittämistä ja tavoitteena on päästä testaamaan sitä myös teollisuudessa.
